Miksi en rakastu?

mutta jos et nyt tunne ihastusta, niin ei se koskaan tulekaan.

että että et uskaltaisi laittaa itseäsi kokonaan likoon, ja siksi etä rakastu?



Minä kyllä nuorena rakastuin ja ihastuin, mutta koetut pettymykset ovat tehneet minut niin varautuneeksi, etten uskalla enää samalla tavalla päästää irti kontrollista.



Jos sinulla on jostakin tällaisesta kyse, uskoisin, että suhde voisi hyvinkin kehittyä rakkaudeksi, mutta se vaatisi mieheltä kärsivällisyyttä. Jos saatte ajan kanssa tutustua toisiinne, ja voisit luottaa häneen, uskallat antaa itsesi rakastua. Mutta jos mies haluaa liian paljon liian nopeasti, se tappaa koko suhteen.

Joskus harvoin tunteet saattavat herätä, mutta sitten ne hyvin pian jäätyvät. En osaa sanoa, mistä tämä johtuu, mutta yhdistän sen lapsuuteeni, kokemuksiini miehistä ja ajoittaiseen masennukseeni.



Uskon kuitenkin, että tunteet voivat kasvaakin. Suurin osa ihmisistä tässä maailmassa menee naimisiin ei-romanttisista syistä. Meidän kulttuurissamme ongelma on ennemminkin se, että alussa salamoi ja sitten vähitellen tunteet lauhtuvat ja erotaan.

enkä siis todellakaan tiedä mistä johtuu tämä.



Jos ihastun ja rakastun, on minun myös vaikea päästä yli, kun suhde sitten loppuu.

Kolmekymppisenä miehenä seurustelin.Sen loppumiseen suurin syy oli, että muuan sairaanhoitaja baarissa katsoi minua halveksivasti ja sanoi tyttöystävälleni: "Nostan hattua sinulle, kun sinulla on riesana tuollainen poikaystävä." Herkkänä nuorena miehenä en päässyt siitä tapauksesta yli. Se haavoitti itsetuntoani niin paljon, etten sen jälkeen ole antanut itselleni lupaa rakastua. Nyt olen kohta kuusikymppinen, hyvin toimeen tuleva, vanhapoika.