Lue keskustelun säännöt.
lääkärin koulutuksesta ja erikoistumisesta (ov)
23.08.2012 |
Eli onko niin, että lääkärin peruskoulutus kestää 6 v ja siitä voisi lähteä töihin esim. terveyskeskukseen?
Sitten jos haluaa erikoistua se kestää vielä toiset 6 v? Onko tyypillistä, että erikoistuessa ollaan sairaalassa töissä (entä jos erikoistuu työterveyslääkäriksi?), tehdään päivystyksiä (miten suuri osa "opinnoista") ja lisäksi opiskellaan/suoritetaan tenttejä? Eli kuinka paljon käytännössä joutuu erikoistumisjaksolla tekemään töitä, kun yhdistää työskentely ja opinnot eli miten pitkiä päiviä?
Kommentit (3)
lisensiaattivaihe kestää sen kuutisen vuotta. Sisältäen runsaasti ns. pakollista läsnäoloa, ryhmätöitä ym., pitkät päivät. Eli ei voi suorittaa silleen perinteiseen yliopistotyyliin kirjoja tenttimällä omaan tahtiin. Lisäksi osastoharjoittelua, päivystykseen tutustumista ym.
Ns. eurovaihe on yleensä sen 9kk eli on pakollista tk-palvelua, sisältyy sekä yleislääkärin laillistamiseen mutta myös vaaditaan erikoislääkäritutkintoon.
Erikoistumiskoulutus sairaalaerikoisaloille tapahtuu sairaaloissa eli keskus- ja yliopistosairaaloissa. Yleensä näitä koulutuspätkiä hankitaan etenkin ennen yliopistovaihetta ehkä monestakin paikasta ja erikoistumisvaiheeseen kuuluu useitakin muuttoja paikkakunnalta toiselle työpaikan mukaan. Vähintään keskussairaalavaihe ja yliopistovaihe siis ja sen jälkeen ehkä siirtyminen erikoislääkärin työhön johonkin päin Suomea. Tämähän ei kovin kiva juttu ole perheellisille; siis joko koko perhe muuttaa tai sitten erikoistuva itse joko muuttaa tai kulkee eri paikkakunnilla.
Erikoistumisvaiheessa tehdään työtä oman erikoisalan erilaisissa työpisteissä eli poliklinikoilla ja osastoilla ja leikkaussalissa operatiivisilla aloilla. Erikoistumisvaiheeseen kuuluu myös runsas päivystäminen eli yleensä se tarkoittaa vähintään kerran viikossa ja tietysti juhlapyhiä ym. mukavaan tahtiin.
Päivätyössä tapahtuvan oppimisen lisäksi erikoistuvat tekevät runsaasti erilaisia seminaariesityksiä, osallistuvat meetingeihin, jonkun verran koulutusmatkoja kotimaassa ja ulkomailla oman erikoisalan koulutustapahtumissa. Ja tietysti pitää opiskella erikoistumistenttiä varten, vaatimukset noin sivumäärissä aika isot; esim. viiden vuoden ajalta oman alan kahden tai kolmen suurimman ammattilehden sisällöt, muutama iso oppikirja ja tietysti kaikki käytännön työssä eteentuleva.
Eli erikoistuva tekee käytännön työtä ja opiskelee sen lisäksi teoriaa käytännön työn pohjaksi koko ajan. Useissa klinikoissa erikoistuva on se edullinen ja ahkera duunaripuurtaja, joka tekee kaiken sen ikävän ja tylsän rutiinityön ja myös päivystys pyörii suurimmalta osalta erikoistuvien varassa, jotta erikoislääkärit ehtivät tekemään sitä oikeaa työtänsä. Toki kaikki joutuvat sen vaiheen omalta osaltaan kokemaan mutta useimmilla ei varmaan kauhean ikävä tätä vaihetta ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap