Onko suurin osa hoitsuista empaattisia myös vapaa-ajallaan?

sen sijaan pinna on vapaalla merkittävästi lyhyempi kuin töissä.

nro 2 kanssa..

Saati vapaalla

Varsin kyynistä ja aika typerää porukkaa.

Uransa alussa ovat, mutta se työ on sellaista että siinä väistämättä kyynistyy. Kyynisyysaste riippuu työpaikasta.

Sh

Töissään ovat ainakin pääsäsäntöisesti äärettömän vittumaisia.

Sh

Empaattisimmat tuntemani ihmiset ovat ihan muissa hommissa.

Ainakin meillä töissä empaattisimmat hoitajat ovat niitä vanhoja +50 vuotiaita. Näillä riittää halua auttaa ja kärsivällisyyttä sekä empatiaa. Nuoret taas ovat kovia ja kylmiä sekä kiireisiä. Eivät juuri välitä mistään muusta kuin viikonloppuvapaista jolloin juostaan baarissa.

oikein empaattisen hoitsun, joka ymmärsi hänen parisuhdeongelmiaan ja arkeaan kolmen pienen lapsen isänä..

Antoi tukea ja lämpöä henkisesti ja fyysisesti..



Joten älkäämme luopuko toivosta, kyllä näitä kanssaihmisen kärsimykseen samaistuvia hoitajia vielä löytyy..

Toiset on todella empaattisia ja hellämielisiä. Toiset on taas vähemmän empaattisia mutta tehokkaita ja päteviä ja nopeita. Ja sitten on muunlaisia vahvuuksia kuten vaikkapa valtava tietämys tai kädentaidot jne. Hyvin eriluonteiset ihmiset toimivat hoitotyössä. Akuuteilla osastoilla ja päivystyksessä on eduksi kun on kylmäpäinen, nopea ja hahmottaa nopeasti potilaan voinnissa tapahtuvat muutokset. Ei siinä ole aikaa ruveta pohtimaan potilaan kotiasioita tai mielentiloja.



Osa potilaistakin on sellaisia, että mikään määrä empaattisuutta ei riitä, koska mikään ei koskaan ole hyvin eikä tarpeeksi. Sellaiset kokevat hoitajat aina vittumaisina, vaikka päällään seisoisi. Sitten on potilaita jotka ovat kiitollisia kaikesta saamastaan hoidosta ja huolenpidosta eivätkä känise turhista asioista.

Mutta sain aina kiitosta empaattisuudesta. Potilaat kiitivät. Ystävät myös avautuvat, ehkä vähän liikaakin, kun olen niin empaattinen. En kuitenkaan aina haluaisi kuunnella ihmisten murheita vaan myös viettää rentoa vapaa- aikaa.

Osa potilaistakin on sellaisia, että mikään määrä empaattisuutta ei riitä, koska mikään ei koskaan ole hyvin eikä tarpeeksi. Sellaiset kokevat hoitajat aina vittumaisina, vaikka päällään seisoisi. Sitten on potilaita jotka ovat kiitollisia kaikesta saamastaan hoidosta ja huolenpidosta eivätkä känise turhista asioista.

Mulle ainakin riittäisi se, että osaisivat peruskäytöstavat. Mutta kun osa ei osaa edes niitä. Usein osastolla on pääosin kivoja tai pääosin kusipäitä. Kaipa ne samanlaiset kertyvät samaan paikkaan

Osa potilaista unohtaa nimittäin peruskäytöstavat heti kun tulevat sairaalan ovista sisään.

Se onpersoonallisuuden piirre, joka on saanut hakeutumaan hoiva-alalle. Olen myös tyyppillisesti vaativan ja riippuvaisen oloinen persoona, se sopii samaan työhön.

Se onpersoonallisuuden piirre, joka on saanut hakeutumaan hoiva-alalle. Olen myös tyyppillisesti vaativan ja riippuvaisen oloinen persoona, se sopii samaan työhön.

Mutta oman perheen kitinöistä ei paljon jaksa välittää, olen tässä huomannut. LÄäkäriin mennään vasta kun on pää kainalossa, kun töissä hoitaa kriittisesti sairaita. Varsinkin miehen valitukset menee ihan toisesta korvasta ulos.

sen sijaan pinna on vapaalla merkittävästi lyhyempi kuin töissä.