AIka uskomattomia nämä pk-tarinat.

Ihan uskomatonta, miten paljon kauhutarinoita löytyy päiväkodeista. En tiedä onko päiväkodin henkilökunta sitten maailman kaksinaamaisinta ja taitavinta peittelemään todellisuutta ( kysymys kuuluu miksi he tekevät niin?) vai onko meillä vain käynyt tuuri, kun kohdalle on osunut vain varsin kelpoja päiväkoteja?



Joukossa on yksi yksityinen Vantaalta ja 3 päiväkotia Nurmijärveltä, ja kaikissa hoito on ollut lämmintä ja lasta arvostavaa, ja lapset ovat päivälepoa lukuunottamatta viihtyneet erinomaisesti päiväkodeissa.



Ja siitä hirveästä päiväkotiarjesta, mistä työntekijät koko ajan valittaa... kaverini oli juuri 2kk työharjoittelussa yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa pk-seudulla. Sanoi, ettei ole koskaan tehnyt yhtä leppoisaa työtä, ja toisaalta nähnyt yhtä saamatonta jengiä töissä. Tilat olisi olleet erinomaiset, oli oma keittiö ja jumppasali ja vaikka mitä, mutta keittiötä ei käytetty, ja jumppana lapset pääsivät 2 kertaa kolmessa viikossa, koska silloin kun oli yhden tietyn työntekijän vuoro viedä lapset jumppaamaan, hän ei halunnut, koska ei tykännyt.



Haloo, missä muussa työssä voi todeta, että " en mä tykkää" - ja jättää työtehtävät suorittamatta?



KAverini oli myös aika järkyttynyt siitä, että hoitajien pääasiallinen tehtävä tuntui olevan lasten välttely. Varsinkin ulkona kenenkään kanssa ei kyllä tehty mitään, vaikka aika pienellä vaivalla lapsille sai laitettua leikkejä alulle, joita nuo sitten mielellään leikkivät ulkoilun aikana.



Päiväunet tuolla lasten kanssa vetäisi aina vähintään yksi työntekijä niin että kuorsaus vain kuului, ja kun sieltä ylös kömmittiin alkoi taas valitus siitä, kuinka raskasta ja vaikeeta on. Koko ajan oli kiire johonkin -mihin? Miksi koko ajan pitää hoputtaa, kun päämäärä on ulkona, jossa ei tehdä mitään.



Kaverillani on itsellään 4 lasta ja on tottunut heidän kanssaan touhuamaan. Piti näkemäänsä hommaa aika uskomattomana. Erityisesti sitä jatkuvaa valitusta kaikesta. Ei ole rahaa ostaa uusia leluja - niin paitsi että niitä vanhoja on kaapit täynnä, ihan kunnossa olevia ja kelpoja.



PK-työntekijät, tunnistatteko itseänne ollenkaan? Mulle tuo kaverini kertoma oli aika lailla vahvistus sille, mitä epäilinkin: kun joukko naisia pääsee voivottelemaan ja vatvomaan, niin asiat paisuu ihan valtaviin mittasuhteisiin, ja vellotaan siellä negatiivisuudessa, vaikka tosi paljon asioita voisi vaan tehdä ja jättää sen valituksen vähemmälle.