Lue keskustelun säännöt.
Tää palsta kun on täynnä akateemisia, niin voisitteko mulle sivistymättömälle
29.01.2012 |
kertoa yhden asian yliopistomaailmasta? :)
Ovatko professorit töissä ainoastaan yliopistolla vai onko niillä oikeakin työ ja ovat ikäänkuin yliopiston "käytössä" luennoitsijoina ja väitöskirja-jutuissa?
Kommentit (10)
Siihen liittyy johtamista, hallintotyötä, omaa tutkimustyötä, luennointia, väitöskirjojen ja gradujen ohjausta jne. Työaikaa ei ole, töissä ollaan siis myös viikonloput. Lomaa voi pitää, jos ehtii sitä pitämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öisin jakavat lehtiä.
Osa voi myös täyttää aamuisin kauppojen hyllyjä.
Voiko esim. lääkkiksen professori tehdä kokopäiväisesti lääkärin töitä vai onko se ainoastaan professorina?
Tää nyt jostain syystä rupes yhtäkkiä mua kiinnostamaan kovasti :)
-ap-
tekee luentoja silloin tällöin, mutta rahoittaa elämisensä erilaisilla saamillaan tutkimusapurahoilla, joita ei käytännössä valvota milläänlailla.
Professuuri on yliopiston perustama virka (tai asema nykyisin, kun ei olle valtion laitoksia enää). Se perustetaan aina tietylle alalle ja siihen sitten haetaan sopiva henkilö professoriksi. Joskus kutsutaan, joskus on yleisessä haussa. Nykyisin yleensä 5 vuodeksi kerrallaan.
Rahoituksen lähde vaihtelee, suurin osa professoreista saa palkkaa yliopistolta, osaan professuureista tulee yliopistolle rahoitus firmoilta (esim Nokia on rahoittanut IT-puolen profesuureja). Joskus palkkarahat maksetaan suoraan professorille apurahahakemuksen kautta esim. Suomen Akatemialta
Professorit hakevat jatkuvasti apurahoja, mutta yleensä tutkimuksen kuluihin ja henkilöstön palkkoihin, harvemmin itselleen, Ja apurahojen käyttöä valvoo sen myöntäjä, osa tarkemmin (esim. Tekes), osa löyhemmin.
Professoreilla on sivutöitä siinä kuin muillakin asiantuntijoilla. Joillain enemän, osalla ei mitään.
voivat olla myös osa-aikaisia, jolloin rinnalla voi olla muitakin töitä. Muutama viikko sitten lehdessä kirjoitettiin jonkun tyypin professuurista, joka oli vain 10%. Todettiin, että ei se oikeastaan voi olla profwessori, tuohan on vain yksi päivän puolikas viikossa. Yliopisto perusteli, että haluttiin, että se on proffana, käytännössä se luennoi yhden kurssin ja tämä tapa oli heidän mielestään jotenkin parempi.
Harmittelen, etten muista, mistä yliopistosta ja tieteenalasta oli kyse :( Lappi? Itä-Suomen? Ei pysty sanomaan, sori.
Mun proffani yliopistolla teki kyllä vain sitä ilman sivupolkuja. Tutkimusapurahat meni projekteille ja sitä kautta koneiden & ohjelmistojen hankintaan ja opiskelijoiden (=projektityöntekijät) palkanmaksuun, mutta kuukausipalkkansa hän sai yliopistolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monta kertaa kuulee ihmisten sotkevan käsitteitä ja sanovan esimerkiksi, että "Nieminen on opiskellut itsensä ihan professoriksi asti".
Yliopistolla on assareita, yliassareita ja proffia, tutkijoita, erikoistutkijoita ja lehtoreita. Kaikki siis ammattinimikkeitä.
Osa professuureista on vakituisia, suurin osa määräaikaisia (esim 5 vuotta). Lisäksi on vielä osa-aikaisia (esim 20%) professuureja, joissa henkilö hoitaa muuta virkaa toisaalla, ja sitten tuota osa-aikaista professuuriaan toisaalla.
Proffilla on akateeminen vapaus, mutta töiden paljouden ja henkilöille tyypillisen työnarkomanian takia näyttävät olevan aina töissä. Eivät juuri malta edes lomiaan pitää. saatika jäädä eläkkeelle, jolloin titteli on emeritus/emerita.
Riippuu varmaan tiedekunnasta, miten paljon. Hallinnointia, tutkimusryhmän vetämistä ja opetusta. Ehkä joku sissi vetää sen rinnalla täysipäiväisesti toista työtä. Lääkiksen proffilla on kyllä aika usein osa-aikaisia lääkärinhommia, yleensä ykstyisellä sektorilla. Ja osan työhön kuuluu esim erikoistuvien lääkäreiden opetus sairaalassa, siis tekevät lääkärintyötä ja ohjaavat samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkimusta. Roffat tekevät sitä :D
tekee luentoja silloin tällöin, mutta rahoittaa elämisensä erilaisilla saamillaan tutkimusapurahoilla, joita ei käytännössä valvota milläänlailla.
Professuuri on yliopiston perustama virka (tai asema nykyisin, kun ei olle valtion laitoksia enää). Se perustetaan aina tietylle alalle ja siihen sitten haetaan sopiva henkilö professoriksi. Joskus kutsutaan, joskus on yleisessä haussa. Nykyisin yleensä 5 vuodeksi kerrallaan.
Rahoituksen lähde vaihtelee, suurin osa professoreista saa palkkaa yliopistolta, osaan professuureista tulee yliopistolle rahoitus firmoilta (esim Nokia on rahoittanut IT-puolen profesuureja). Joskus palkkarahat maksetaan suoraan professorille apurahahakemuksen kautta esim. Suomen Akatemialta
Professorit hakevat jatkuvasti apurahoja, mutta yleensä tutkimuksen kuluihin ja henkilöstön palkkoihin, harvemmin itselleen, Ja apurahojen käyttöä valvoo sen myöntäjä, osa tarkemmin (esim. Tekes), osa löyhemmin.
Professoreilla on sivutöitä siinä kuin muillakin asiantuntijoilla. Joillain enemän, osalla ei mitään.
olen nähnyt paljon heitä, jotka käyttävät apurahoja törkeästi hyväkseen.
Ja halusin nyt vähän kärjistetysti vastata. Kyllä se ihan yleisessä tiedossa on, että osa yliopistotouhusta on aivan mätää.
(ja itse en ole akateeminen, vaikka yliopistolla työskentelen, joten voitte nyt syyttää kateellseksi luuskaksikin saman tien:D)
tekee luentoja silloin tällöin, mutta rahoittaa elämisensä erilaisilla saamillaan tutkimusapurahoilla, joita ei käytännössä valvota milläänlailla.