Lapsiluku täynnä. Todella vaikeaa etten saa enää vauvaa :(
Minulla on 3 upeaa lasta 3 vuoden ikäeroilla. Nyt kuopus on pian 3 ja välillä tulee ihan itku vauvakuumeen takia. Koska totun oikeasti ajatukseen? Järkisyyt puhuu tämän lapsiluvun puolesta mutta tämä luonnon vietti ei jätä rauhaan. Mikään ei ole upeampi kokemus kuin lapsen saaminen.
Kommentit (11)
Mulla taas päinvastainen olo. Lapsiluku täynnä ja voi ihanuutta kun ei tarvitse enää olla raskaana, synnyttää tai imettää! Kuopuksen vauvavuosi on ihan kohta selätetty ja elämä helpottuu pikkuhiljaa. I-HA-NAA. Isommat lapset on mun juttu, ei pikkuvauvat.
Joten järjen käyttö on sallittua, joskus jopa suotavaa ap!!
..niinpä olenkin nyt 4n äiti ja nautin todella iltatähdestä, vaikka välillä väsyttääkin. Puoliso suostui tähän, siitä kiitos hänelle..
Semmoista se joskus on. Kaikilla omat ratkaisunsa näihin.
Nauti heistäkin, jotka jo ovat. Mukavaa kevättä!
MUTTA en tod enää jaksaisi/haluaisi aloittaa alusta kaikkea sitä raskaus/vauva-aika/taaperorumbaa.
Lapset 10v ja pian 9v ja kyllä olen onnellinen etten ole eräs naapurini jonka lapset 2v ja 2kk tai toinen naapurini (ja hän vielä 7v minua vanhempi) jolla 3 lasta joista vanhinkin vasta 2-luokalla ja nuorin alle 3v *hrrrr*.
uuden sarjan, niin minä tein. Olin silloin +40, ja hetkeäkään en ole katunut.
Odotan toista lastamme ja heti, kun vaan mahdollista menen sterilisaatioon. Iloitsen jo nyt raskausaikana, että tämä on sitten tässä. Raskaus, synnytys, baby blues ja vauvavuosi ei todellakaan ole mun juttuja. Hirvittää jo etukäteen vauvavuosi valvomisineen, kun tuo esikoinen valvottaa edelleekin miltei 2 vuoden iässä.. Hoh hoijaa.. Ei kiitos enää kolmatta lasta. Haluan pian kroppani takaisin ja unelmoin jo ajasta, kun lapset ovat isoja, omatoimisia, osaavat pukea, syödä ja käydä vessassa itse :). Rakastan lapsia, mutta en pidä vauva-ajasta yhtään..
Mulla taas päinvastainen olo. Lapsiluku täynnä ja voi ihanuutta kun ei tarvitse enää olla raskaana, synnyttää tai imettää! Kuopuksen vauvavuosi on ihan kohta selätetty ja elämä helpottuu pikkuhiljaa. I-HA-NAA. Isommat lapset on mun juttu, ei pikkuvauvat.
En ole siis ainoa, joka ei ole niin hirveän hullaantunut pikku vauvoihin. =) Onhan ne ihaniakin, mutta...
Vaan järkisyyt todella puoltavat tähän jäämist'. Ja kuten joku totesi, kuopuksen täyttäessä sitten taas kolme niin iskisi varmaankin sama tunne. Ei kai sitä voi loputtomiin kuunnella tunnettakaan? Mies varmaan suostuisi kun oikein sinnikkäästi vaatisin, mutta ei se olisi järkevää.
Toisaalta lasta ei voisi katuakaan jos sen tekisi.
Olen todella kateellinen kaikille joiden ei tarvitse elää järjettömän vauvakuumeen kanssa.
ap
7 vuotias ja nyt sitten kohta vauva :)
Olin vakaasti päättäny, että vain kaksi lasta. Sitten tuli kolmas ja neljäs oli muka se puuttuva iltatähti :D
Onnella ja ilolla odotan tätä viidettä. Samoin odottaa kaikki muutkin perheessämme. Nyt vois vaikka sterilisaation tehdä, mutta en voi. Se tuntuu karmaisevan kamalalta ajatukselta. Liian lopullista. Vaikka jotenkin toivon, että tämä nyt sitten olisi tosiaan se ILTATÄHTI.
Mullakin oli tarkoituksena tehdä se iltatähti, tai tarkalleen kaksi.. Vaan toisin kävi!
Vaikea endometrioosi todettiin n. puoltoista vuotta sitten (!!) ja viime syksynä jouduin leikkaukseen, jossa poistettiin kohtu, molemmat munasarjat ja paljon kaikkea muuta.
No, onhan mulla kaksi tervettä lasta, toinen jo aikuinen ja omillaan, toinen kohta lähdössä.
Ja ikää mulla alle 40v.
Jos taas järkisyyt ovat todella vahvat ja neljäs hankaloittaisi elämää monella tapaa, niin yritä silloin pitää nämä järkisyyt mielessä. Ajattele, että mieluummin helpommassa tilanteessa kolmen kanssa kuin hankalassa neljän. Kaikkihan siitä kärsivät jos äiti ei jaksa, saa mitään apua, jne.