Lue keskustelun säännöt.
onko normaalia 2,5 v:n käytöstä?
04.02.2012 |
Kyseessä tyttölapsi, jolla ei tunnu energia loppuvan.
-Ruokaillessa saattaa maistaa pari lusikkaa ruokaa kunnes kippaa lautasen nurin ja heittelee ruokansa lattialle.
-Leikkii itsekseen hyvin vähän. Korkeintaan muutaman minuutin. (poikkeuksena kerran keskittyi uuteen nukkeen puolituntia)
-Repii verhot ikkunoista, siirtelee sänkyjä, lorkkii vessanpöntössä, repii mainokset lattialle, levittää lelunsa joka paikkaan, pomppii sohvilla sängyillä jne.., kiipeilee ja tyhjentää kaapit lattialle, kun saa juotavaa kaataa nekin lattialle ja levittää, ei keskity lastenohjelmiin mutta haluaa niitä katsoa,"varastelee" hammastahnoja, rasvoja, maito ja jogurttipurkkeja ja levittää niitä ympäri asuntoa. riisuu vaippaansa ja pissii lattioille. Sylkee lattioille.
-On lisäksi erittäin hankala nukuttaa iltaisin. Nousee sängystään vaikka vieressä makaisi. Puhua pulputtaa koko ajan. Päiväunet jäi pois 1,5v:nä kun ei enää asetu millään konstein. Autossa kyllä nukkuisi vaikka kolmekin tuntia.
-Saa voimakkaita raivokohtauksia silloin itkee ja huutaa, lyö, puree, tönii ja sylkee. Kiinnipito lisää huutoa ja väkivaltaista käytöstä. jäähylle laittaessa vain nauraa tai huutaa ja karkailee koko ajan.
-lyö ja tönii myös kavereitaan jos asiat eivät toimi tytön tavalla. Jos kaveri ottaa lelun kädestä niin lyö heti takaisin
-ulkoillessa ei koskaan istu rattaissa. Eikä nyt talvella pulkassa vaan juoksentelee karkuun ympäri pihoja.
Selkeytän sen verran, että meillä kotona ei ole väkivaltaa. Meillä on suht tarkka päivärytmi. Ulkoillaan sään salliessa ja leikitään päivittäin yhdessä. Raivokohtausten aikaan huomion kiinnittäminen muualle ei auta.
Joskus tuntuu kamalalta kun lapsen kanssa ei voi edes kauppaan mennä. Nousee kärryissä seisomaan, karkaa autokärryistä, pikkukärryillä juoksentelee ja levittää hyllyjä ja yrittää moksia tuntemattomiakin ihmisiä. Saattaa vetäytyä veltoksi huutamaan lattialla, jos napataan kiinni. Sitten alkaa pureminen ja potkiminen.
Kommentit (15)
et anna periksi kun kiukuttelee. Muistathan olla rauhallinen ja määrätietoinen? Olethan ottanut selvää miten sinne jäähylle lapsi laitetaan? Ja nukkumaan mennessä lapselle ei saa puhua enää ollenkaan sen jälkeen kun on laittanut nukkumaan. Siis jos nousee ylös viedään vain takaisin sänkyyn. Näin oli käsittääkseni siinä supernannyssa vai mikä se nyt oli. Ensimmäinen kirjoitti hyvin siitä, että pienestä asti rajat. Ja sama on myös pettymyksien kokemisessa. Meillä eilen esimerkiksi 8kk poika olisi halunnut revittäväksi äidin lehden, mutta eihän se käy. Lohdutin itkun ja jatkoin lehden lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös 2,5v tyttö, ikinä ei ole tehnyt mitään tuollaista.
Meillä on alusta asti ollut kunnon KURI, liekö se auttanut ;)
Meidän tyttö oli tuollainen vielä vuosi sitten. Nyt on 4,5v ja on rauhoittunut selvästi, vaikkakin edelleen on hyvin temperamenttinen. :)
terveisin kaksosten äiti joka välillä ihmettelee onko noissa lapsissa jotain vikaa.... Ja joo me ei ollakkaan pidetty mitään kuria, kiva kun ehdotitte 8=)
Allergioita ei ole koskaan ilmennyt.
Meillä on siitä asti ollut selvät rajat kun tuhoja alkoi ilmetä. Aina jos tekee tuhoja on pitänyt pyytää anteeksi ja asioista on juteltu yhdessä. Lasta on opastettu siihen miksi sen on väärin. Jos kaupassa nousee kärryissä seisomaan lapsi on laitettu takaisin istumaan ja otettu katsekontakti ja kerrottu että pitää istua kiltisti ja varoitettu, että lapsi voi tippua jos ei istu kunnolla. Kun lapsi lyö toista, pitää aina pyytää anteeksi. Jos ei pyydä joutuu jäähylle jossa jälleen kerrotaan miksi niin ei saa toimia ja että se satuttaa toista. Sen jälkeen kun lapsi rauhoittuu mennään pyytämään anteeksi. Kun lapsi sotkee ruokien kanssa oli se sitten suoraan jääkaapista tai lautaselta, pyritään ottamaan katsekontaktia ja painokkaalla äänellä (yhtään huutamatta) kertomaan mikä siitä tekee väärää ja jos lapsi pyytää anteeksi siivotaan sotkut (usein lapsi haluaa olla tässä tilanteessa apuna). Jos taas asia ei mene jakeluun mennään jäähylle.
Jäähy meillä toimii niin, että lapsi istutetaan samaan jäähypenkkiin joka kerta. Jos karkaa viedään uudelleen. Käyn parin minuutin välein rauhoittamassa tyttöä ja yritän keskustella. Jos keskustelu toimii sovitaan asia pyytämällä anteeksi ja minä taas jälleen kerron miksi niin ei saa toimia. Jos lapsi huutaa koitetaan saada itku ja huuto loppumaan. Keskustellessa pyritään katsekontaktiin, jotta lapsi tajuaisi että nyt vanhemmat ovat tosissaan.
Anteeksi pyyntöä alettiin harjoitella 1 vuotiaana kun tuhojen suunta alkoi olla tämä. Sitä ennen lasta lähinnä kiellettiin ja kerrottiin asian olevan väärin. meidän tyttö on ollut villi siitä asti kun oppi n.10 kk kävelemään. Ja taitaa omistaa äärimmäisen vahvan tempperamentin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei ole mun lapsi koska olisin jo totaalisesti menettänyt hermoni.
Miten lapsi ehtiikin tehdä noin paljon tuhoa... mitäs jos vahtisit pari päivää vähän tarkemmin ja estäisit sotkemiset ym jo etukäteen?
Jotenkin tuntuu, että teillä on tilanne karannut ihan lapasesta...
Allergioita ei ole koskaan ilmennyt.
Meillä on siitä asti ollut selvät rajat kun tuhoja alkoi ilmetä. Aina jos tekee tuhoja on pitänyt pyytää anteeksi ja asioista on juteltu yhdessä. Lasta on opastettu siihen miksi sen on väärin. Jos kaupassa nousee kärryissä seisomaan lapsi on laitettu takaisin istumaan ja otettu katsekontakti ja kerrottu että pitää istua kiltisti ja varoitettu, että lapsi voi tippua jos ei istu kunnolla. Kun lapsi lyö toista, pitää aina pyytää anteeksi. Jos ei pyydä joutuu jäähylle jossa jälleen kerrotaan miksi niin ei saa toimia ja että se satuttaa toista. Sen jälkeen kun lapsi rauhoittuu mennään pyytämään anteeksi. Kun lapsi sotkee ruokien kanssa oli se sitten suoraan jääkaapista tai lautaselta, pyritään ottamaan katsekontaktia ja painokkaalla äänellä (yhtään huutamatta) kertomaan mikä siitä tekee väärää ja jos lapsi pyytää anteeksi siivotaan sotkut (usein lapsi haluaa olla tässä tilanteessa apuna). Jos taas asia ei mene jakeluun mennään jäähylle.
Jäähy meillä toimii niin, että lapsi istutetaan samaan jäähypenkkiin joka kerta. Jos karkaa viedään uudelleen. Käyn parin minuutin välein rauhoittamassa tyttöä ja yritän keskustella. Jos keskustelu toimii sovitaan asia pyytämällä anteeksi ja minä taas jälleen kerron miksi niin ei saa toimia. Jos lapsi huutaa koitetaan saada itku ja huuto loppumaan. Keskustellessa pyritään katsekontaktiin, jotta lapsi tajuaisi että nyt vanhemmat ovat tosissaan.
Anteeksi pyyntöä alettiin harjoitella 1 vuotiaana kun tuhojen suunta alkoi olla tämä. Sitä ennen lasta lähinnä kiellettiin ja kerrottiin asian olevan väärin. meidän tyttö on ollut villi siitä asti kun oppi n.10 kk kävelemään. Ja taitaa omistaa äärimmäisen vahvan tempperamentin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suhteellisen hurjalta. Suosittelen lämpimästi yhteydenottoa neuvolaan/perhetyöntekijään. Onko lapsi hoidossa? miten siellä sujuu?
Jaksamista! Meidän 2,5v on rauhallinen mutta vanhin lapsistamme oli aikanaan aika villikko. Vieläkin vilkas ja fyysisesti aktiivinen ja tunteet roihahtelee ajoittain. Muistan että hänen ollessaan tuon ikäinen, olin aika väsynyt ja mietin "mitä teen väärin".
Paljon juoksutat ulkona yms niin vähemmän aikaa vipeltää sisällä(helpommin sanottu ja tehty tietty näillä pakkasilla). Hyvä kun lapsi liikkuu eikä istu aina passiivisena... Jos annat ruokaa niin kerro että jos kaataa ruuan pöydälle niin äiti ottaa ruuan pois. Syö ehkä sitten seuraavalla ruualla. Sama juomisen kanssa. Sano "jos kaadat sen niin äiti ottaa mukin pois". Sitten kun kaataa niin muki lähtee jne. Koita olla "keuhkoamatta". Lapsi voi saada palkintonsa siitä että saa äidin hermostumaan. Eli mahdollisimman eleettömästi ja viileesti(helpommin sanottu kun tehty)kaavit ruuat lautaselle ja laitat sen tiskialtaaseen/roskikseen ruuat(ettei lapsi saa sitä itse haettua niitä takas), jatkat sitten omaa syömistä kun olet selittänyt miksi näin tehtiin.
Laita kaikki kielletty ylös ettei ole tilaisuuksia varastella, sängyssä ja sohvilla pomppimista meillä saa harrastaa kyllä. Ja vaikka mainosten repimistä/leikkelyä(harjoittelee saksien käyttöä). Kannattaa miettiä mitkä kaikki asiat ovat kiellettyjä ja mitä voisi ehkä sallia(esim. kaikki vaaralliset jutut kiellettyjä mutta ehkä jotain kiinnostavia asioita joista ei ole vaaraa voisi antaa tutkia ja levitelläkin vähän).
Meilläkään saman ikäinen ei leiki yksin. Äidin ja isosisarusten kanssa kyllä leikkii.
Meillä myös villikko oli agressiivinen mutta tämä tapa on jäänyt pois kun kasvoi isommaksi, ei kannata olla kamalan huolissaan. Varmaan nyt on vaikein vaihe kun uhmaa yms., 3-4v on jo paljon järkevämpi vaikka varmaan vieläkin vauhdikas. Koita ohjata ja pistää rajoja vaan. Jos tekee jotain tyhmyyksiä niin kiellä ja koita ohjata johonkin sallittuun. Olisin aika tiukka. Meillä ainakin saman ikäinen ymmärtää että jos ei usko niin sitten se tavara lähtee(esim. piirtää lattioille-> kynä otetaan pois)silti joskus piirtelee ja sitten vetää kohtauksen kun kynä otetaan pois. Mutta tästä sitten opitaan ja joku kerta se lattiaan piirtely tai muu kielletty asia loppuukin kun muistuttaa että sitten äiti ottaa sen pois.
Jotkut asiat voivat olla kovin kiinnostavia lapsen mielestä vaikka aikuisen mielestä ovat ihan turhia. Ei kannata ajatella että lapsen pitäisi vain leikkiä omilla leluillaan. Aikuisten tavarat kiinnostaa eniten. Joitain rauhoittaa vesileikit. Jos ei ole ammetta niin laita joku vati tai ämpäri suihkun lattialle ja anna jotain kippoja ja kauhoja sinne millä saa roiskia rauhassa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako paljon makeaa? Kuulostaa kaverin lapselta, joka joi limua ja mehuja paljon. Helpottui, kun mehut ja limut vaihdettiin maitoon ja veteen, eikä ylimääräistä sokeria muutenkaan annettu.
on nyt jo 6v. ja koettelee edelleen hirveesti mut nyt on tietty järkee enemmän päässä.mutta erittäin tarkat rajat pidettävä edelleen,kaikessa.
mutta mun oli pakko lukita kaikki laatikot ja tehdä koti suht turvalliseksi,hermot ois menny muuten.satuttikin itsensä tosi monta kertaa,polilla oltiin monesti paikkauttamassa haavoja.ruoalla sotki myös mutta se meni suht. nopeesti ohi(ehkä vuodessa)hänellä kyllä allergioita jotka häiritsevät unen laatua ja muutakin sairautta(fyysistä).ja pikkuveli syntyi tuohon aikaan kun oli alle kolme niin sillä ehkä haki huomioo.en mä olis kauheen huolissaan,mut jos susta alkaa tuntua ettet jaksa tai et saa lasta "kuriin" niin ota yhteyttä perheneuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että 2,5v:n ikä vastaa tavallaan murroikää. Koko keho ja psyyke valtavassa myllerryksessä, mutta vähän keinoja kaiken toteuttamiseen.
Kuulostaa normaalilta ton ikäiseltä. Meillä on melkein samallainen mutta ikää 1,5v. Tosin ei oo hoksannu sylkemistä, purra voi ihan vain huvin vuoksi.
Kaupassa käynnistä voi koittaa tehdä helpompaa nostamalla lapsi kärryihin, mutta antamalla lapsen "osallistua" kaupassa käyntiin. Esim. otetaanko tämä vai tämä jogurttipurkki ja antamalla lapsen laittaa hajoamattomat tuotteet vaunuihin. Silloin lapselle tulee "auttamisen" tunne ja se että hän saa vaikuttaa. En muista kenen kasvatusgurun ohje tämä oli, mutta sama heppu sanoi että autokärryt on suurta huijausta ja vain keino saada vanhemmat vaikeuksiin. Lapsi on niissä tyytyväinen maksimissaan 20sekunttia.
Käyn parin minuutin välein rauhoittamassa tyttöä ja yritän keskustella...
Kuulostaa julmalta. Istuisitko itse kiltisti 10min tuijottamassa pistettä seinällä?
Minuutti per ikävuosi on sopivan jäähyn pituus, ei noin pieneltä voi enempää vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsi kotihoidossa?
Käykö edes kerhoissa?
Mitä neuvoja olet saanut neuvolasta? Ovatko puuttuneet tilanteeseen?
melko levottomalle tapaukselle. Toki tuon ikäinen on vielä huima ja, jos sattuu olemaan voimakastahtoinen luonne, niin monet temput varmasti tekee ihan vain "kiusallaan", eli tietää jo ettei saisi, mutta hakee huomiota.
Onko koskaan ilmennyt mitään allergioita? Joskus, harvemmin toki, allergiat saattaa ilmentyä levottomuutenakin.
Onko teillä ollut pienestä asti selvät rajat? Miten toimit tilanteessa jossa lapsi on hakenut vaikka jugurtin jääkaapista ja levittänyt sen lattialle? Entäs jos kaupassa nousee kärryissä seisomaan? Jos lyö toisia? Onko noihin puututtu pienestä asti, onko selitetty, että ei saa tehdä, ja käsketty pyytää anteeksi? Siis ihan pienestä asti, sieltä 1v iästä?