G: Kuka teillä maksaa ja suunnittelee ja toteuttaa ystävänpäivän juhlinnan?
Onko kellään miestä, joka laittaa rikkaa ristiin ystävänpäivän juhlien eteen?
Kävin just miettimään, että mun mies ei ole koskaan huomioinut minua ystävänpäivänä mitenkään, vaikka tietää, että minä aina järjestän meille illaksi jotain kivaa.
Yleensä on ollut pullo kuoharia (viime vuonna Lanson), hyvä ruokaisa salaatti, kukkia jne. Tänäkin vuonna olen käyttänyt ystävänpäivän illalliseen jo varmaan 100 euroa.
Mitä tekee mies? Syö salaatin, juo kuoharia pari lasillista ja se on siinä sitten. Olis kiva, että mieskin joskus tekisi jotain.
Onko ihan yleistä?
Ollaan naimisissa, kolme lasta.
Kommentit (20)
jos saat kahden ihmisen yhden illan ruokailuun 100€? Vai meneekö leijonanosa tuosta johonkin kalliiseen kuohariin?
Meillä ei joka ystävänpäivä edes mitenkään erityisesti juhlita, joskus kyllä jos jompikumpi muistaa. Tänä vuonna ei varmaan tehdä mitään kun on lapset kipeinä ja todennäköisesti jatkuu vielä tiistainakin..
vie budjetista melkein puolet. Sitten salaattia, patonkia, levitteitä, vähän jälkiruokaa. Ihan vaivatta saan satasen menemään.
ap
Minulle se näyttäytyy lähinnä lasten "juhlana". Sekin on liian mahtipontinen sana, kun ei se ole juhla, vaan päivä, jolloin koululaiset tekevät jonkun salaisen ystävän viestin ja antavat kortteja toisilleen.
Minulle se näyttäytyy lähinnä lasten "juhlana". Sekin on liian mahtipontinen sana, kun ei se ole juhla, vaan päivä, jolloin koululaiset tekevät jonkun salaisen ystävän viestin ja antavat kortteja toisilleen.
Eipä meillä sitä kotona mitenkään juhlita. Missään nimessä en haluaisi tuhlata kallista kuohuvaa arki-iltana.
ja leivon lasten kanssa jotain helppoa, mihin pienetkin saavat osansa tehtäväksi. Itse maksan ja yhdessä lasten kanssa järjestetään.
Lasten isän kanssa naimisissa ollessa ystävänpäivää ei juhlittu meillä mitenkään. On minusta vähän rahanmaku suussa vedetty juhla.
Tällä kertaa en suosittele ap:lle eroa
Ei se oo oikein tänne sellasena romanttisena juhlana koskaan tullu, vaan just nimensä mukaisesti ystävien juttuna.
Meidän esikoinen on syntynyt ystävänpäivänä, joten meillä se todella on lastenjuhla :)
Meidän esikoinen on syntynyt ystävänpäivänä, joten meillä se todella on lastenjuhla :)
Ihan hömpötystä sellaiset juhlimiset
täytyy suhteen olla jos kahdenkeskinen aika aikuisten kesken nähdään amerikkalaisena hömppänä.
Olen sitten ketjussa poikkeus, mutta minun mieheni on aina muistanut jotenkin ystävänpäivänä. Milloin on vienyt ravintolaa, milloin tuonut korun. Aina on antanut kukkakimpun. Tuo kukkia myös synttäripäivänä, naistenpäivänä, nimipäivänä.
Me tosin olemme asuneet suhteen aikana ulkomailla, missä ihmisten huomioiminen on ihan arkipäivää, eikä mitään pakkopullaa kuten Suomessa. Varmaan nämä "hömpät" tavat ovat tarttuneet sieltä ulkomaan vuosilta :D
yläasteelle koulussa oli usein halipäivä (kerättiin nimi henkilöltä "halipassiin" ja kuka keräs nimii eniten = halas eniten eri ihmisii, sai palkinnon).
Ala-asteel tehtiin korttei kavereille.
Eli lasten teemapäivänä pitkälti nään sen...
Hän on syntynyt ystävänpäivänä ja me menemme heille juhlimaan. Tiedossa on kääretorttua ja kahvia, lapsille mehua.
ja kaljalle, minä jään lasten kanssa kotiin. Minusta on ihanaa, että mieheni muistaa ystäviään eikä jää kylkeeni nyhjäämään ystävättömänä.
täytyy suhteen olla jos kahdenkeskinen aika aikuisten kesken nähdään amerikkalaisena hömppänä.
Olen sitten ketjussa poikkeus, mutta minun mieheni on aina muistanut jotenkin ystävänpäivänä. Milloin on vienyt ravintolaa, milloin tuonut korun. Aina on antanut kukkakimpun. Tuo kukkia myös synttäripäivänä, naistenpäivänä, nimipäivänä.
Me tosin olemme asuneet suhteen aikana ulkomailla, missä ihmisten huomioiminen on ihan arkipäivää, eikä mitään pakkopullaa kuten Suomessa. Varmaan nämä "hömpät" tavat ovat tarttuneet sieltä ulkomaan vuosilta :D
Meillä muistetaan lahjoin, kukkasin tms. kun siltä tuntuu, ympäri vuoden. Enemmänkin on aika surkeaa, että vain tiettyinä päivinä muistetaan.
täytyy suhteen olla jos kahdenkeskinen aika aikuisten kesken nähdään amerikkalaisena hömppänä.
Olen sitten ketjussa poikkeus, mutta minun mieheni on aina muistanut jotenkin ystävänpäivänä. Milloin on vienyt ravintolaa, milloin tuonut korun. Aina on antanut kukkakimpun. Tuo kukkia myös synttäripäivänä, naistenpäivänä, nimipäivänä.
Me tosin olemme asuneet suhteen aikana ulkomailla, missä ihmisten huomioiminen on ihan arkipäivää, eikä mitään pakkopullaa kuten Suomessa. Varmaan nämä "hömpät" tavat ovat tarttuneet sieltä ulkomaan vuosilta :D
Synttärit, hääpäivät ja äitienpäivät on toki ihan peruskauraa, mutta ei se sitä mitenkään muuta, että ystävänpäivä on ystävänpäivä, eikä sillä ole mitään sen suurempaa romanttista latausta kuin viime torstaillakaan.
En tiedä, onko se hyvä vai huono juttu, mutta näin on. Jotain sydänkarkkeja joskus ostetaan.
Se oli ihanaa, koska ala-asteella touhu oli tarpeeksi viatonta mutta samalla pääsi ottamaan fyysistä kontaktia ihastukseensa.
jos pitäisi alkaa viettämään ystävänpäivää. Hän saattaa vaikka yllättää kukilla, mutta jos päivästä pitäisi tehdä isompi numero, olisi se hänelle liikaa.
On yleistä, ei meillä ainakaan vietetä ystävänpäivää mitenkään. Suomessa koko päivä ei edes taida olla niin pariskuntahömpötystä kuin Ameriiiikan ihmemaassa.
Kukin toki tavallaan. Itse en vaan kaipaa mitään lässytystä juuri ystävänpäivänä. Niin, ja olen ihan nainen.