Kaipaan tsemppausta! (Yliaikaisuudesta)
Että on turhautunut ja uupunut olo. Laskettu aika jäi taakse jo yli viikko sitten ja edelleen ollaan yhtenä kappaleena. Olen aivan loputtoman väsynyt. Liitoskivut ovat niin hirveitä etten saa nukuttua tai muutenkaan tehtyä mitään. Makaan vain vuorokauden ympäri. Vessassa ravaaminenkin on uuvuttavaa ja tuskaista. Masentaa ajatus edessä olevasta käynnistyksestä. Ei tämä kuitenkaan itellään tästä lähde. Olen vain ihan kypsä tähän jo. Miten jaksan ensi viikon alkuun?
Kommentit (8)
siltä kantilta että nää on sun viimiset hetket raskaana. nauti mahasta ja vauvan liikkeistä ja leipäile. kyllä se sieltä ulos tulee kohta, mullaki tuli :)
tulisin ja halaisin jos vain voisin.
Voihan se vauva sieltä itsekin päättää tulla ilman käynnistystä ihan mikä hetki vaan.
Kyllä se kohta helpottaa! Tsemppiä, voimia ja iloa päivääsi! Ja ajattele minkä palkinnon sitten saat!
paljon. On todella raskasta kun la ylittyy, se on selvä asia. Yritä ajatella että on kuitenkin parempi JOS synnytys saa käynnistyä itsestään, sen takia ei käynnistellä liian helpoin perustein. Muutamasta päivästä enää kiinni. Lepää ja syö jotain hyvää. t kätilö
Onko turvotusta?
Minulla vauva syntyi 41+2, ja tiedän kyllä tuon tunteen. Itse koitin kaiken maailman poppakonsteja synnytyksen käynnistämiseen lasketun ajan jälkeen, mutta mistään ei ollut apua. Jalkani olivat kuin pallot turvotuksen takia, eivätkä tukisukat auttaneet. Oi että, kun oli tuskaa.
Loikoile vain sohvalla ja katso telkkaria. Jos jaksat, istu risti-istunnassa tai jumppapallon päällä, se voi tuoda vauvaa alaspäin.
Tsemppiä! (Ja en sano tässä, että "kyllä se sieltä syntyy kun on syntyäkseen; kukaan ei ole sinne jäänyt", sillä mielestäni tuo oli yksi raivostuttavimmista kommenteista loppuraskaudessa.)
jonka vauva syntyi vasta 42+5. Ei kyllä tosiaan loppuvaiheessa jaksanut enää hymyilyttää.
Menin siis yliaikaisuuden vuoksi käynnistettäväksi, mutta siitä huolimattakin muutama päivä vierähti sairaalassa synnytystä odotellessa. Käynnistyspillerit aiheuttivat kyllä kivuliaat supistukset, mutta avautuminen oli hidasta ja uuvuttavaa. Mutta kyllä se piinaava odotus unohtui lopulta täysin, kun vihdoin sai pienen ihanan olennon syliinsä.
Toivottavasti sinun kohdallasi synnytys lähtee käyntiin luonnollisesti, ja mahdollisimman pian. Tsemppiä! :)
kivoista viesteistä! Tulee edes vähän parempi mieli, vaikkei tätä fyysistä oloa oikein voi helpottaa.
Turvotusta on enemmän kuin laki sallii. Jossain kohtaa tuli puoli kiloa päivässä painoa. Ei tässä enää mitkään tukisukat auta. Ja turvotusta on ihan joka puolella kehoa. Jalkoja koitan pitää ylhäällä mahdollisimman paljon ja juoda paljon. Mutta eipä sekään enää auta, hormonaalista kun on.
Olen joogaillut, istunut risti-istunnassa ja tehnyt rentoutumisharjoituksia. Kaikin tavoin koittanut levätä, jotta keho olisi valmis edessä olevaan koitokseen.
Ehkä ärsyttävintä tässä tilanteessa on se, että puhelin soi miljoona kertaa päivässä kaikkien kysellessä, että "joko jo??". ENKÖHÄN MINÄ SITTEN ILMOITA KUN JOTAIN TAPAHTUU! Piru vie :D
Ehkäpä se tästä...
Ehkä ärsyttävintä tässä tilanteessa on se, että puhelin soi miljoona kertaa päivässä kaikkien kysellessä, että "joko jo??". ENKÖHÄN MINÄ SITTEN ILMOITA KUN JOTAIN TAPAHTUU! Piru vie :D
Ehkäpä se tästä...
Samaa tapahtui minulla myös. Yksikin kaveri laittoi pari päivää lasketun ajan jälkeen vaan viestin "no?". Grrr! Koita jaksaa, ei ne vaan tajua.
Ja turvotuksessa on se kiva juttu, että synnytyksen jälkeen se lähtee tosi nopsaan. Pidän peukkuja, että ensi yönä alkaa sinulla tapahtua! :)
kannustusta ei näemmä saa! :D