Olivatko omat joulusi lapsena lahjarikkaita? Saitko yleensä eniten vanhemmiltasi joululahjoja vai mummoilta ja papoilta?

Yksi hyvä toivelahja ja sitten suklaata, sukkia yms. pientä. Vanhemmilta se suurin.



Näin aikuisena olen iloinen niistä jouluista, lapsena välillä harmitti kun muut sai enemmän. En halua omallekaan lapsellemme materialistista joulua, toki en köyhääkään.

tuli neljä-viisi lahjaa (äitini sisko) ja kummisedältä yleensä joku mukava yllätyslahja (harvoin vaatteita)

Oman mittapuuni mukaan oli lahjarikkaita jouluja. Varmaan riippuu siitä mikä kenenkin mielestä on paljon tai vähän. Vanhemmilta muutama paketti+isovanhemmat ja kummit.

Me saatiin kyllä palon lahjoja. Ihan pienenä lahjat tulivat joulupukilta, mutta sen jälkeen suurin osa vanhemmilta, sitten isovanhemmilta yleensä 1-2 ja kummeilta 1. Meillä oli ihan pienestä jo tapa, että sisarukset antoivat toisillleen lahjoja myös. Piti säästää viikkorahoista tai tehdä itse.

Sillä ei vielä omia lapsenlapsia ja jollakin tavalla hemmottelee meidän tyttöä. Joskus olemme sanoneet, ettei tarvitse niin paljoa ostaa, mutta ostaa silti. Me yleensä olemme ostaneet tytölle kolme-neljä lahjaa. Yksi isompi ja sitten muutama pienempi.

Mutta en osaa sanoa tarkkaan, miten paljon oli. Luultavasti niin, että äidiltäni yksi, isältä muutama ja pari kirjaa, isovanhemmilta yksi vähän kalliimpi ja rahaa, mummilta jotain, sitten vielä kummit ja jotkut sukulaisten suklaat ja pikkunyssykät.



Lahjojen lisäksi saimme aina paljon rahaa isovanhemmilta. Muistaakseni 500-1000 markkaa/lapsi.



En koskaan kertonut siitä kavereille, vaan vähättelion lahjojen määrää, jottei tulisi kademieli. Emme myös juurikaan saaneet vaatteita ja käyttötavaroita, vaan ne muistaakseni ostettiin alesta joulunjälkeen noilla mainitsemillani rahoilla.

...paketteja oli aina monta, mutta lelulahjoja ehkä 4-5. En saanut koskaan mitään merkkileluja vaan halpisjuttuja. Leikin tosin nätisti, että ne kestivät minulla. sukset, pulkat ja luistimet kuuluivat myös lahjoihin, äiti kutoi ja ompeli ja aina sainkin jotain uutta vaatetta lahjaksi: pyjamaa, sukkia, tumppuja.



Äitini ei ole mikään jouluihminen eikä tunnelmoija, joten mitään syvällistä joulutunnelmaa meille ei koskaan päässyt syntymään.

Kyllä niitä paketteja tuli ihan mukavasti. Ainut mikä on jäänyt kaivelemaan, on se että lahjoja tuli aika paljon, mutta harvemmin sitä mitä olisin halunnut... Niinkuin ihan oikeasti halunnut ja hartaasti toivonut. Vanhemmat vain päättivät ettei se ollut hyvä lahja.

Sempä takia, ostan omille lapsilleni yhden tai kaksi lahjaa, sellaisen mitä toivovat. Maksoi mitä maksoi. Ja aika mukavaa on se, että lapseni eivät ole toivoneet yleensä kuin yhtä lahjaa! Tammialesta olen sitten ostanut lisää leluja...

Hän osti meille paljon lahjoja varmaan juuri siksi, että halusi, että on kunnon joulu. Ei minulle mitään pahaa mieltä ole lahjavuorista jäänyt. Ihan kivoja jouluja oli.

mutta siihen aikaan ne olivat esim. kirjepaperia, sukkia, pikkuhousuja, pitkiä alkkareita jne. Ei mitään ajatustakaan nykyisistä sadan euron hujakoilla maksavista lahjoista tai kaikista amazingamandoista yms. Barbeja, tavallisia vauvanukkeja, luistimia, suksia ja sellaisia olivat ne hienoimmat lahjat silloin...ja olen syntynyt 1973.