Äiti, kertoisitko?

Äiti, kertoisitko?







Olen kuusivuotias ihminen,

ja kertoisitko,

mistä meidät lapset on tehty?

Olen tarhatädeiltä kysellyt,

mutta he ovat vain hymyilleet.

Talkkarikin on hämmentynyt,

hän sanoi: odotahan nyt.







Naapurin pihalla kerrottiin,

että pienet lapset on tehty niin,

että vettä ja jauhoja sekoitettiin,

ja taikina lapseksi muokattiin.

Sen jälkeen uunissa paistettiin,

ja sitten elämään käskettiin.

Äiti, tehdäänkö lapsia niin?







Äiti, voidaanko tällaista pientä lasta

tehdä lehmän vasikasta,

jos korvat vain ottais pois?

Ei antaisi lupaa ammumaan,

vaan käskisi sanoja sanomaan,

ja pyytäisi pottaan pissaamaan,

ja kahdella jalalla kulkemaan.







Äiti, voisko pelto- ja kasvimaassa

ihmisen taimia kasvattaa,

kuten porkkanaa, heinää ja muuta?

Miten taimet vauvaakin pienemmät

pellon mullassa pärjäävät,

kun siellä madot ja jyrsijät

ja sateet ja tuulet myrskyisät?







Jos minut on tehty sairaalassa

tai tehtaassa lapsia valmistavassa,

niin mistä ne rakennusaineet saivat?

Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen?

Miten jalkani saivat liikkeeseen?

Mistä huono olo, kun tuhmasti teen?

Mistä itku, kun sattuu varpaaseen?











Lapseni, pieni olet ymmärtämään,

mutta väärin teen, jos vaiti jään,

joten rakennusaineista kerron.







Se on ainetta kultaa kalliimpaa,

sitä ei rahalla ostaa saa.

Ei kasvata meri, ei metsä, ei maa,

silti jokainen sitä voi omistaa.

Taivaan isämme kultaisin

meille lahjoitti paketin,

joka sisältää rakennusaineen.







Käyttöohje on yksinkertainen:

"Käytä ainetta reilusti tuhlailleen,

sitä säilytä lämmössä sydämen."

Se on rakennusainepakkaus,

jonka päällä on teksti RAKKAUS.

Tästä, lapseni, sinut tehtiin. ?