Suomen kieliopin tuntijat huomio! Onko "melkein"
Kommentit (19)
Et oliks niitä asiantuntijoita?
"Partikkelit melkein ja lähes merkitysvastineineen ovat likimääräisyyden ilmaisimia, mutta toisaalta myös osittaisen täyteyden asteen osoittimia: ’raja tai tavoite on lähellä’, esim. Hän on melkein 18-vuotias. Ne määrittävät määrän ilmausta (miltei viisi), adjektiivia (lähestulkoon valmis), laatua ilmaisevaa substantiivia (likimain syntiä), adverbia tai adpositiolauseketta (lähes päivittäin ~ kahden viikon kuluttua). Silloin kun melkein-tyyppinen partikkeli on verbin vieressä, sen voi tulkita määrittävän paitsi verbiä myös koko lausetta."
terveisiä Kotukselta, jos tiedät mikä se on. Hyvää päivänjatkoa!
adverbit, adpositiot ja interjektiot.
Aina näihin ketjuihin tulee pätemään joku WB-asiantuntija.
Partikkelien ja adverbien eroista http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=680
"On joukko sanoja, joita käytetään sekä adverbina että partikkelina. Adverbien ja partikkelien tyyppitapaukset eroavat toisistaan selvästi. Tyypillinen adverbi voi esiintyä lauseessa määritteettömänä (paljon, kallellaan) tai määritteellisenä (hyvin paljon, täysin kallellaan). Se muodostaa adverbilausekkeen. Partikkeli puolestaan ei saa määritettä eikä muodosta lauseketta. Partikkeli on liitynnäinen, jolla on ilmauksessa fokusoiva tai diskurssitehtävä. Adverbeja voi myös rinnastaa keskenään, partikkeleita ei."
Tämän(kin) tiedän. Kaivapa äidinkielen kielioppi kirjastosta ja tarkista asia. Melkein on partikkeli, ei adverbi tai mikään muukaan. That's it.
t. 6 (BW)
adverbit, adpositiot ja interjektiot.
Aina näihin ketjuihin tulee pätemään joku WB-asiantuntija.
Ja mikä on toi WB? Käyttäkää kieltä, jota normaali aikuinen ymmärtää, kiitos.
adverbit, adpositiot ja interjektiot.
Aina näihin ketjuihin tulee pätemään joku WB-asiantuntija.
Iso suomen kielioppi näkyy erottelevan ne toisistaan: http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=438
adverbit, adpositiot ja interjektiot.
Aina näihin ketjuihin tulee pätemään joku WB-asiantuntija.
Ja mikä on toi WB? Käyttäkää kieltä, jota normaali aikuinen ymmärtää, kiitos.
Eli siis besserwisser? No enpä olis heti oivaltanut. t: 10
Taitaa olla erilaista tietoa tosta partikkeli-asiasta.
Tuore yläkoulun äikänopus (Taito) esittelee "partikkelit" yläluokkana ja noi neljä partikkeleihin kuuluvina.
Kyllä kannattaa luottaa enemmän siihen mitä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla sanotaan kuin yläluokan äikänkirjaan! Iso suomen kielioppi on kai tällä hetkellä viimeisin sana suomen kieliopista, ja se löytyy kokonaan verkosta. Määritelmäkysymyshän se on, mitä partikkeleihin lasketaan tai ei lasketa, ja määritelmää on kai jossain vaiheessa muutettu.
Näin on av-mamma ala-asteella oppinut. Koulukirjoista tarkistetaan miten asia on!
Turha kuunnella tutkijoita, eivät ne mitään tiedä.
asenne ap:lla, kun joku yrittää auttaa.
Jos olet yläkoululainen, niin kuin ilmeisesti olet, katso koulukirjastasi.
Jos taas olet aikuinen, löytänet lähdeteoksia itsekin. Ainakin tonne Kotuksen sivuille löytää peruskookkeloinnilla. Siellä lienee tuorein tieto.
Kyllä mä Kotukseen tässä asiassa mieluummin luottaisin kuin johonkin peruskoulun opukseen.
Iso kielioppi on suomen kielen Raamattu, johon ne yläkoulun opukset perustuvat. Niissä vaan yksinkertaistetaan asia niin, että yläkoululainen (tai av-mamma) asian ymmärtää. Tässä tapauksella ilmeisen huonolla menestyksellä. :D
Ei se oppikirja asiaa muuksi muuta. Siksi niitä tutkimuksia tehdäänkiin, jotta saadaan sitten tietoa kansalle.
Eli kyllä oppikirjaan voi luottaa. Asia nyt vain on niin, että luokitteluja on erilaisia.
mikä tuo "melkein" on. Ja kyse on siis lapsen tehtävästä, jossa pitää kertoa, mikä se on ja hänen kirjassaan (missä tehtäväkin) on partikkelit yläluokka. Mutta sen täytyy olla adverbi ja that's it.
Ap
deskriptiivinen kielioppi, ei normatiivinen. Kertoo siis, miten maailma makaa, ei sitä, miten sen pitäisi maata.
deskriptiivinen kielioppi, ei normatiivinen. Kertoo siis, miten maailma makaa, ei sitä, miten sen pitäisi maata.
kielenkäytön tasolla, ei terminologian!
Et oliks niitä asiantuntijoita?