Lue keskustelun säännöt.
Mitenkäs muuten, jos alat parisuhteeseen ennen opiskeluja
14.12.2011 |
ja sinä nainen opiskelet yliopistossa ja miehesi lähteekin opiskelemaan vaikkapa maalariksi. Meneekö lusikat jakoon valmistuttua?
Vai onko nämä duunarihuutelijat täällä niitä kolmekymppiseksi sinkkuina olleet joille ei ole kelvannut kukaan, ja nykyisin vielä vähemmän?
Tuli vain mieleen.
Kommentit (7)
Minä seurustelen ihmisen, en hänen ammattinsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylellähän alkaa ensi vuonna deittailuohjelma, jossa tähtinä on 35-vuotiaita akateemisia naisia joiden on vaikea löytää tasoistaan seuraa.
sitte ladellaan täällä parisuhdevinkkejä, kun ollaan itse oltu akateemisessa parisuhteessa kaikki 2 vuotta, yhdessä aina 30-vuotiaista lähtien :D
Onneksi löysin omani jo nuorena niin ei tarvinnu täällä katkeroitua, enkä kyllä olis laittanu lusikoita jakoon vaikka hänestä olis maalari tullutkin.
Mutta noinhan se vähän menee. Monta tarinaa on kuultu, miten amislainen poikaystävä alkaa hävettää yliopistolla ja se sitten vaihdetaan kiinnostavampaan. Nuoruudessa tuo paine voi olla aika kovakin - silloin hengaillaan mielellään kavereiden kanssa ja jos oma kumppani ei oikein porukoihin sovi, niin eroonhan se saattaa johtaa.
Meneekö lusikat jakoon valmistuttua?
Ainakin ystäväpiirissäni pariskunnan ovat eronneet siinä valmistumisen kieppeillä, jolloin pitäisi alkaa tosissaan perustaa perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli sen verran vanhempi tavatessamme, että tiesin, ettei hän ole kouluttautunut eikä aio. Itse menin yliopistoon.
Mutta tästä huolimatta mies on nykyään akateemisemmassa ympäristössä kuin mitä itse olen, vaikka mies onkin yhä aika duunarihommassa. Niitä duunarihommiakin voi joskus tehdä aika korkealentoisessa porukassa. Mutta enköhän saman miehen kanssa olisi, vaikka tekisi työtään jossain muussakin ympäristössä kuin nykyisessä.
Minä seurustelen ihmisen, en hänen ammattinsa kanssa.