Augh, ikävä tilanne. Miespuolinen kaverini on ihastunut minuun...

ja minulla on mies ja kaksi lasta.



Kaikki alkoi, kun kaverilla oli ns. elämän suuri kriisi, johon liittyi erilaisia asioita lähtien siitä, että hän tajusi olevansa 37 ja ilman perhettä.



Minä sitten kilttinä ihmisenä koetin lohduttaa, ja nyt ollaan tässä. Viestejä satelee. Tilannetta ei suorastaan helpota se, että ko. kaveri tietää, että mulla ja miehelläni ei mene kovin hyvin, eli ajattelee, että olen eroamassa. Ongelmista huolimatta en ole kuitenkaan ainakaan vielä valmis eroamaan, lasten takia, ja onhan meillä aika paljon muutakin yhteistä.



Tiedän, että mun on pakko tehdä selväksi, että tästä ei tule mitään, mutta ahdistaa. Juuri, kun kaverini on ns. noussut pintaan, minä lyttäisin hänet takaisin. Hän on äärimmäisen mukava ja kiltti ihminen, ja auttanut mua monet kerrat.



Olisikohan siinä mitään järkeä, että koettaisin tutustuttaa kaveria esim. sinkkuystäviini, vai pahentaisiko se vain tilannetta?



*ahdistuu*