APUA KAIPAAVA... Onko rahahuolet
teidän mielestänne riittävä syy suhteen lopettamiseen?
Meillä jatkuvasti riitoja miehen kanssa rahasta. Ollaan seurusteltu jo vuosia ja asuttu saman katon alla parisen vuotta. Heti kun lapsi syntyi, jäin tietenkin äitiyslomalle ja nyt ollut 3kk lapsen kanssa kotona. Tämä rasittaa suhdettamme, kun ei nyt olekkaan tuloja kun vaan yhdellä perheessämme. Ei löydetä yhteistä säveltä enää millään mistään asiasta, mutta pahinta on raha-asiat. En tiedä onko tässä suhteessa enää mitään järkeä, kumpikaan ei vaikuta enää onnelliselta, jatkuvia riitoja mitkä rasittaa tilannetta edelleen. Tuntuu turhauttavalta kummastakin... Mitä tehdä? Väkisinkö lapsen takia olla, kun toinen on vielä noin pieni? Vaiko viisainta muuttaa erilleen?
Kommentit (7)
Kummallakin on oma tili jonne palkka, ja sitten kumpikin kykynsä mukaan laittaa ns. yhteiselle tilille rahaa, josta maksetaan kaikki yhteinen. Ei tarvii laskea kuka maksoi mitäkin, ja molemmilla on kuitenkin tunne että kumpikin osallistuu. Kyllä kai sinullakin on jotain tuloja äitiyspäivärahan muodossa ja lapsilisäkin tulee jollekin tilille.
Meillä oli miehen kanssa ennen vain omat tilit ja se maksoi kuka sattui kaupassa käymään. Ja mua alkoi sapettaa, kun se kaupassa kävijä olin kyllä aina minä. Ja paremmin budjetoivana, mulla oli muutenkin aina rahaa kuun lopussa. Palkka meillä oli ihan sama. Perustettiin 'firman' tili ja miehen tilipäivänä hänen osuus talouden kuluista siirtyy suoraan pois ja lopuilla saa mun puolesta tehdä ihan mitä lystää. Enää meillä ei tapella rahasta ja ennen se oli aika yleistä. Koska mulla on nykyään paljon isompi palkka saatan ostaa jotain extraa kotiin omalta tililtä, esim huonekaluja yms.
ettekö yhtään sopineet asioista etukäteen.
onko raha varmasti se mistä riitelette?
Ensimmäinen lapsi on huikea mullistus kahden aikuisen elämässä. Pari ensimmäistä kuukuatta on jo valvomisen takia todella rankkaa, saati jos lapsella on jotain muuta vaivaa.
Väsymys syö voimavaroja todella paljon. Lisäksi pienen ihmisen palveluksessa oleminen 24/7 on myös kuluttavaa. Tuntuuko, että elämästä on kaikki suunnitelmallisuus pois tai vastaavasti mitään ei voi tehdä enää spontaanisti?
Voisiko olla, että ette tunnista varsinaista pahan olon lähdettä vaan riitelette siitä mikä on helpointa eli rahasta?
Lapsen tekeminen oli yhteinen päätös ja tiedossa toki oli, että tulot tippuu multa. Ollaan yritetty tehdä vaikka jos minkälaista yhteisiä laskelmia rahojen suhteen. Käytetään yleensä ns. minulle tulevat rahat ensin siihen mihin riittää ja loput miehelle tulevilla rahoilla. Silti tuntuu vaan aina siltä, että saan olla se joka kuulee kun "hän joutuu maksaa aina kaiken..." Minä parhaani mukaan toki yritän osallistua ja olen kyllä maksanut kaikki vauvan tarvikkeet noilla rahoilla mitä tulee. Silti tuntuu, että rahamme ei riitä, vaikka kuinka eletään sovitun budjetin mukaan ja lasketaan rahat tarkkaan. Siitäpä alkaa nää riidat, joita onkin usein. Miten te muut pärjäätte? Millaisia keinoja olette keksineet jos vastaavissa tilanteessa olevia on paikalla?
Haluaisin myös huomauttaa, että jos miehesi on lapsesi isä niin myös hänen kuuluu osallistua lapsen tarvikkeiden ymv hankintaan.
Mullakin kyllä kävi mielessä, että onko se raha vain "tekosyy" teidän riitelemiseen?
Oma mielipiteeni on, että olisi hyvä jos lapsella on mahdollisimman onnelliset vanhemmat ja rauhallinen/riidaton lapsuus.
Toivottavasti tästä on apua vielä raha huolien kanssa painiville pienituloisille ❤️
https://kohtiunelmiastar.blogspot.com/2019/04/nain-paljon-perusmenoihin…
ei ole tuloja ? etkö asu suomessa ? Äitiyspäiväraha/kodinhoidontuki + lapsilisä?
Ei nyt suinpäin kannata erota vaan yrittää selvittää asiat.