Lue keskustelun säännöt.
Liikunta-addiktit: Kuinka pitkään olette pystyneet raskaana treenaamaan ja millä intensiteetillä?
01.05.2011 |
Eli kiinnostaisi tietää.
Itsellä menossa rv 20 ja tahtia on pitänyt laskea jo viikkoja sitten, mutta liikun päivittäin. Jos liikun vähänkin syke yli 140, maha kovettuu ja ei tunnu hyvältä. Bodystepissä käyn, spinningissä ja Bodypumpissa oon vähentänyt jonkin verran painoja. Samoin salilla teen pidempiä sarjoja entisten 8-10 sijasta. Bodybalancessa alkaa olemaan maha tiellä. Kävelen myös lähes päivittäin.
Onneksi ei ole vielä mitään pahempia esteitä liikkumiselle!
Kommentit (8)
mulla on kolmatta kertaa armoton pahoinvointi reilusti yli puolenvälin. Sen jälkeen sitten supistuksia. En siis raskaana ole urheilua harrastanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovien liitoskipujen takia. Hitaista kävelylenkeistäkin olen joutunut luopumaan jo ennen rv18, koska aiheuttaa niin kovaa kipua. Eli käytännössä en liiku yhtään, kotonakin yritän välttää turhaa seisomista ja kävelemistä. Synnytystä odotellessa...
Mutta onhan niitäkin, jotka jaksaa ja pystyy ihan loppuun saakka liikkumaan.
jo tosi alussa, olisko ollut jotain vk 10 tai jopa ennen! Käveleminenkin oli mulla suuren osan raskautta hankalaa, joten sama juttu kuin edellisellä, töissäkin joutui oikein miettimään, että haki samalla reissulla kynän ja paperin printteristä, jotta saisi minimoitua askelmäärän. Ja vielä ajoittamaan sen niin, ettei joutunut sen jälkeen pian nousemaan uudestaan.
Mä tein ekan raskauden loppuun asti pitkiä kävely- ja pyöräilylenkkejä, tosin syke ei ollut kovin korkea. Viikolla 25 tein viimeisen "raskaamman" ja pitkäkestoisemman suorituksen. Kävin hölkkäämässä viikolle 18 asti. Golfia pelasin vikan kerran 2 kk ennen laskettua aikaa, sen jälkeen ei oikein enää huvittanut, mutta luultavasti se olisi sujunut vielä vähän aikaa.
Toinen raskaus on nyt lopuillaan ja nyt on ollut huomattavasti vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia treenata. Lisäksi olen sairastanut tosi sitkeää flunssaa, joten vasta viime viikkoina olen päässyt kävelylenkeille.
sykkeen pidin alle 150. Supistuksia oli tosi paljon, ajoittain koviakin, mutta konkarina tiesin jo ettei vaaraa ollut.
Pitihän tehoja toki hiukan laskea, mutta muuten ei tarvinnut vähentää liikkumista. Tai no, juoksu piti lopettaa joskus ennen 20 viikkoa ja siirtyä pyöräilyyn ja sauvakävelyyn. Salilla tein hiukkasen pienemmillä painoilla.
Kyseessä siis 4. raskaus. Kahden edellisen aikana lähinnä kävelin ja uin.
Ja mitä sain tuloksena! Emättimen laskeuman ja kohdun laskeuman, aikaisemmissa raskauksissa ei tullut YHTÄÄN MITÄÄN ongelmia. Yhdistän vahvasti liikkumisen, varsinkin kuntosalilla suurien painojen käyttämisen, vaivoihini. Ei kiva! Ihan normaalipainoinen kolmekymppinen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon koko raskauden ajan liikkunut 5-6 kertaa viikossa (salia, spinningiä, pumppia, uintia, zumbaa yms) ja lisäksi joka päivä tunnin kävelylenkin koiran kanssa. Rv:lla 22 jätin juoksun ja ratsastuksen, alkoi tuntumaan liian hankalalta. Painoja oon pumpissa ja salilla pudottanut. En käytä sykemittaria, mutta vältän naama punaisena hikoamista. Crosstrainer painotteisesti sali mennyt, tekee tosi hyvää selälle. Lepopäivänä olo aina hankaloituu, jonka vuoksi niitä en pidäkään mielellään. Oon jaksanut tosi hyvin ja olo on superenerginen treenin jälkeen. Olen ensisynnyttäjä ja tietenkin välillä jännittää, että teenköhän ihan oikein. Mutta olen luottanut omaan olooni, jos tulisi kipuja treeni loppuisi heti.
Oon koko raskauden ajan liikkunut 5-6 kertaa viikossa (salia, spinningiä, pumppia, uintia, zumbaa yms) ja lisäksi joka päivä tunnin kävelylenkin koiran kanssa. Rv:lla 22 jätin juoksun ja ratsastuksen, alkoi tuntumaan liian hankalalta. Painoja oon pumpissa ja salilla pudottanut. En käytä sykemittaria, mutta vältän naama punaisena hikoamista. Crosstrainer painotteisesti sali mennyt, tekee tosi hyvää selälle. Lepopäivänä olo aina hankaloituu, jonka vuoksi niitä en pidäkään mielellään. Oon jaksanut tosi hyvin ja olo on superenerginen treenin jälkeen. Olen ensisynnyttäjä ja tietenkin välillä jännittää, että teenköhän ihan oikein. Mutta olen luottanut omaan olooni, jos tulisi kipuja treeni loppuisi heti.
Kuulostaa tutulta. Mutta mulla meni lapsivedet täysin yllättäen viikoilla 30 ja sain pikkuisen keskosvauvan. Mitään yksittäistä lääketieteelliostä syytä ei löytynyt, mutta jos vielä raskaaksi tulen, aivan satavarmasti jumppaaminen vähenee ja kevenee heti! Mutta tosiaan tuo oman kropan kuunteleminen on tosi tärkeetä, ja se lepo joka tapauksessa.
Ekassa raskaudessa pystyin liikkumaan ihan loppuun asti. Pari päivää ennen synnytystä tuli sellainen tunne, että nyt loppui liikunta kokonaan. Loppuvaiheessa pyöräilin ja kävin salilla tekemässä yläkroppaa (alakroppa jäi pois jossain vaiheessa). Aika löysää liikuntaa se oli, mutta virkisti kummasti. Syke ei siis noussut paljon ollenkaan. Turvotus pysyi hyvin kurissa pyöräilyn avulla.
Toisessa raskaudessa oli huomattavasti vaikeampaa, oli pahoja liitoskipuja ainakin pari-kolme kk ennen synnytystä. Keskenmenon uhan takia jouduin jättämään kävelyn ja pyöräilyn pois viikolla 18 (juoksu oli jo jäänyt siinä vaiheessa). Kävin sitten uimassa 3 kertaa viikossa loppuun asti. Muuta en voinut tehdä. Salilla taisin tehdä ylävartaloa.
Loppuraskaudessa syke ei saisikaan nousta yli 140. Jonkun tutkimuksen mukaan vauvan syke vastaavasti laskee, jos äidin syke nousee liian korkeaksi. Eli sikiö kärsii liian voimakkaasta liikunnasta. Sinun elimistösi ilmeisesti ilmoittaa tästä selvästi.