vauva joka ei syö öisin

Vauva nyt kohta 5kk ja noin alle 3kk vanhana alkoi nukkumaan ainakin 5 asti aamulla :D 8 nukkumaan :)

Sitä ennen heräsi max kerran yössä syömään...

mun vauva on nyt 3kk ja on nyt kuukauden verran nukkunut öisin noin 10h putkeen, kuukauden ikäisestä noin 8h unia.

Onko kenelläkään muulla sellaista vauvaa joka ei herää yöllä syömään? Minusta alkaa tuntua että olen ainoa. :P

Minun vauva on 6kk ja alle 1kk nukkui jo vähintään 9h ja nykyään 13h/yössä. Herää aamulla iloisena ja naureskellen, ja odottaa vellin lämmityksen ajan ilman mitään itkuja. Iltaa myöten tosin tankkaa useammin kuin aamupäivällä.



-ap

ei minunkaan vauva syö öisin, jos ei lasketa mukaan sitä, että heräilee kyllä toisinaan syömään jo puoli kahdeksalta.

Ei ole ongelma, ajattelin vaan kysyä kun kellään tutuilla ei ole samanlaista.

ioinen kannattaa olla, sillä harvinaistahan tuo on. Yleensä pienet vauvat syövät 1-3 tunnin välein.

esikoinen oli semmoinen.

Hän on ollut ihan vauvasta asti rauhallinen, tyytyväinen ja helppo hoidettava.

Nykyään on iloinen ja rauhallinen koululainen.



Nuorempi tarjoaa enemmän haasteita ;)

Meillä on kanssa kaikin puolin niin helppo, iloinen ja tyytyväinen vauva että ihan pelottaa tehdä toinen! ;) -ap

Meillä on kanssa kaikin puolin niin helppo, iloinen ja tyytyväinen vauva että ihan pelottaa tehdä toinen! ;) -ap

Samaa olen ajatellu! :) Niin helppo,ihana ja hyvin nukkuva vauva on. Alle 3kk ja nukkuu täysiä unia, 8-10h putkeen. 1kk ikäsestä meni yhellä yö syötöllä ja piteni siitä.

Meillä on kanssa kaikin puolin niin helppo, iloinen ja tyytyväinen vauva että ihan pelottaa tehdä toinen! ;) -ap

meillä oli eka lapsi tosi helppo, toinen vielä helpompi ja tämä kolmas jo uskomattoman helppo! T:4

pakko olla pahanilmanlintu ja sanoa, että ei se sinun vauvasi välttämättä jatkossa niin hyvin nuku. Usein nukahtamisvaikeudet alkavat juuri tuossa n. puolen vuoden iässä, ja myöhemmin, kun opetellaan liikkumaan, tulee hampaita jne.



Että katso nyt vähän pidempään, ennen kuin teet sen toisen ;).

Meillä nuorimmainen alkoi nukkumaan täydet yöunet n.2kk iästä lähtien. On nyt reilun vuoden ja nukkuu edelleen läpi yön. Ei ole hampaat, liikkeelle lähdöt tai puhumisen opettelu paljoa häirinneet. Että älä menetä yöuniasi pahanilmanlintujen takia.. ;D

huusi täyttä kurkkua elämänsä enimmäisen yön, ja minä huokasin, että tästä se alkaa. Heti seuraavana yönä se kuitenkin veti kuuden tunnin tirsat eikä se yhdeksänä elinvuotenaan ole valvottanut minua kertaakaan, edes sairaana.



Ne kaksi muuta ovatkin sitten olleet ihan eri tapauksia...

ei se varmasti niin harvinaista ole ettei vauva tankkaa öisin niin kovasti (kerran, joskus kaks, joskus riittää heräävälle vauvalleni että saa tissin viereen, niin voi taas nukahtaa turvallisin mielin, kun tietää että meijeriin on lyhyt matka.. :). Itse olen ajatellut, että ne on kai keskivertoselitykset vauvojen kehityksestä, mitkä stressaa äidin mieltä, kun joku on eri tavalla kuin kaverin/naapurin vauvalla. Kummatkin lapseni ovat pääosin olleet samanlaisia yötottumuksiltaan, vaikka sittenkin ovat yksilöitä. Kummatkin lapset vauvoina on vielä olleet niin isokokoisia että ihmettelin kuihtuukohan ne yön aikana, kun tankkaavat vain kerran, joskus ei lainkaan. Aamulla masu saatiin täyteen ja iltapäivällä, mutta illasta uni alkoi taas voittaa. Mutta toinen pointti tähän: ei kai kukaan suoranaisesti toivo vaikeaa ja itkeskelevää lasta, mutta en suinkaan kieltäytyisi seuraavan lapsen hankinnasta, koska edellinen ei nukkunut öisin, tai kieltäytyi eri kasvuvaiheissa nukkumasta hyvin? Eikös nämä kaikki kuulu ihmisen normaaliin kehitykseen? Sitten ei kai ole valmis vanhemmuuteen, jos kuvittelee että lapsi toimii kaukosäätimellä, tai on kuin lemmikistä huolehtimista. Eihän sitä itsekään aina tule syötyä niin hyvin tai nukuttua niin rytmikkäästi. Mutta luulen että kaikki ihmiset suhtautuvat muutoksiin eri tavoin, että kai se vauvanhoitokin on eri fiilis kaikille. Toiselle yksi riitti ja sillä siisti. Toista 'muutosta' ei kaivata, jos varsinkin oli hieman haastavampi vauva-aika kyseessä.. Mitä se sitten onkaan kun nämä ihmiset ovat aikuisia omine mielipiteineen..? Ai niin ja se murrosikä väliin. Sitten vielä tämä kommentti 'kaikkitietävästä äidistä', joista jotkut lapsettomat ovat harmissaan. Äiti ei ole sen kaikkitietävämpi kuin kukaan muukaan, on vain käynyt yhden kokemuksen lisää elämässään, nimeltä lapsen hoidon väsymys ja ilo. Yhtä sormi suussa sitä aloittaa kukin tämän homman, ja lopussa näkee mitä olisi ehkä voinut tehdä toisin. Se siitä kaikkitietävyydestä.. Siinä vaiheessa kun öisin nukuttaa väsynyttä vauvaansa, joka ei millään halua uinahtaa uudestaan ja siinä hommassa menee tunti, toinen, kolmaskin, sitä tuntee ehkä olevansa aika kovaksi keitetty ja kärsivällisyys ehkä kasvaa, kun silloin kun sai nukkua yönsä rauhassa kenenkään häiritsemättä. Mutta kun tämäkään ei kestä iän kaiken, ja kyse on silti omasta rakkaasta lapsesta. En ole ainakaan kaikkitietävä, mutta ehkä olen ollut vain äiti, ja käynyt läpi kaikki lapseni kehitysvaiheet, ne haastavimmatkin. Ai niin, back to business, siis minunkaan vauvat eivät syöneet juuri öisin. Terveitä ovat.

lapseni söi öisin ehkä ensimmäisen kuukauden ajan, kerran yössä, sen jälkeenkin vielä silloin tällöin yösyöttöjä, mutta ei enää läheskään joka yö. 2kk ikään mennessä yösyötöt taisivat loppua kokonaan.

ikäinen vauva joka menee klo 21-22 nukkumaan ja herää syömään klo 5.30-6.00. Näin on menty kohta jo kuukausi.

ei se varmasti niin harvinaista ole ettei vauva tankkaa öisin niin kovasti (kerran, joskus kaks, joskus riittää heräävälle vauvalleni että saa tissin viereen, niin voi taas nukahtaa turvallisin mielin, kun tietää että meijeriin on lyhyt matka.. :).



Itse olen ajatellut, että ne on kai keskivertoselitykset vauvojen kehityksestä, mitkä stressaa äidin mieltä, kun joku on eri tavalla kuin kaverin/naapurin vauvalla. Kummatkin lapseni ovat pääosin olleet samanlaisia yötottumuksiltaan, vaikka sittenkin ovat yksilöitä. Kummatkin lapset vauvoina on vielä olleet niin isokokoisia että ihmettelin kuihtuukohan ne yön aikana, kun tankkaavat vain kerran, joskus ei lainkaan. Aamulla masu saatiin täyteen ja iltapäivällä, mutta illasta uni alkoi taas voittaa.



Mutta toinen pointti tähän: ei kai kukaan suoranaisesti toivo vaikeaa ja itkeskelevää lasta, mutta en suinkaan kieltäytyisi seuraavan lapsen hankinnasta, koska edellinen ei nukkunut öisin, tai kieltäytyi eri kasvuvaiheissa nukkumasta hyvin? Eikös nämä kaikki kuulu ihmisen normaaliin kehitykseen? Sitten ei kai ole valmis vanhemmuuteen, jos kuvittelee että lapsi toimii kaukosäätimellä, tai on kuin lemmikistä huolehtimista. Eihän sitä itsekään aina tule syötyä niin hyvin tai nukuttua niin rytmikkäästi.



Mutta luulen että kaikki ihmiset suhtautuvat muutoksiin eri tavoin, että kai se vauvanhoitokin on eri fiilis kaikille. Toiselle yksi riitti ja sillä siisti. Toista 'muutosta' ei kaivata, jos varsinkin oli hieman haastavampi vauva-aika kyseessä.. Mitä se sitten onkaan kun nämä ihmiset ovat aikuisia omine mielipiteineen..? Ai niin ja se murrosikä väliin. Sitten vielä tämä kommentti 'kaikkitietävästä äidistä', joista jotkut lapsettomat ovat harmissaan. Äiti ei ole sen kaikkitietävämpi kuin kukaan muukaan, on vain käynyt yhden kokemuksen lisää elämässään, nimeltä lapsen hoidon väsymys ja ilo. Yhtä sormi suussa sitä aloittaa kukin tämän homman, ja lopussa näkee mitä olisi ehkä voinut tehdä toisin. Se siitä kaikkitietävyydestä.. Siinä vaiheessa kun öisin nukuttaa väsynyttä vauvaansa, joka ei millään halua uinahtaa uudestaan ja siinä hommassa menee tunti, toinen, kolmaskin, sitä tuntee ehkä olevansa aika kovaksi keitetty ja kärsivällisyys ehkä kasvaa, kun silloin kun sai nukkua yönsä rauhassa kenenkään häiritsemättä. Mutta kun tämäkään ei kestä iän kaiken, ja kyse on silti omasta rakkaasta lapsesta. En ole ainakaan kaikkitietävä, mutta ehkä olen ollut vain äiti, ja käynyt läpi kaikki lapseni kehitysvaiheet, ne haastavimmatkin.



Ai niin, back to business, siis minunkaan vauvat eivät syöneet juuri öisin. Terveitä ovat.

eli syöttö noin 23.00 ja seuraava noin 5.30 (mitä en koe yöksi, koska normityöpäivänä olen siihen aikaan jo hereillä). Hyviä lapsia niistä kaikista on tullut, vanhin on jo opiskelemassa psykologiaa.