Naisteekkarit (entiset)? Millaisena koitte opiskelun miesvaltaisessa koulussa?

ei ahdistelua, ei vähättelyä.



Moni kait sen myöntää, että työpaikassa missä enemmistö miehiä on parempi olla töissä, kuin paikassa missä pelkkiä naisia.

Jotkut opettajat vähätteli mutta muut opiskelijat suhtautui ok. Tää tapahtui jo -80 ja -90 lukujen vaihteessa.

Kyllä todellakin huomioitiin :)

Ja opiskelu oli hauskaa, menoja ja rientoja riitti ja porukoihin oli helppo päästä.



Ei ollut mitää kyräilyjä ja pojat olivat reiluja, muita autettiin.



Siellä ei otsaa rypistetty :)



Ja opiskelin Polilla

ne harvat tytöt mitä oli opiskelemassa veti yhtä köyttä ja mieskaverit jäi opiskelijajälkeiseenkin elämään tärkeinä ystävinä :)

ja sain kyllä kokea väheksyntää miespuolisten opiskelijoiden taholta, vaikka menestyin opinnoissani erittäin hyvin. Kaikkein kus'päisin oli kylläkin oppiaineen miesproffa, jonka asenne oli hyvin sovinistinen, mm. kesätyöpaikkoihin otti vain miespuolisia.

Ehkä olisi sitten pitänyt valita DI-opinnot, jos sillä saralla reilumpaa väkeä.

Polilla opiskelijoista 20-25 % on tyttöjä, mutta tytöistä suurin osa taitaa opiskella muutamilla osastoilla (kemia, rakennus-ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus..), joilla opiskelu lienee aika erilaista tässä suhteessa kuin niillä muutamilla joihin tyttöjä tulee todella vähän, esim. tietotekniikka.



Itsekin opiskelin yhdellä noista tyttöjen suosimilla aloilla, ja en todellakaan en pistänyt silmään. En muista, että olisin kertaakaan törmännyt vähättelyyn tms.

kuusi naista, joten aika tavalliseta tuntui opiskella.

Se oli elämäni parasta aikaa :) Kyllä todellakin huomioitiin :)

Ja opiskelu oli hauskaa, menoja ja rientoja riitti ja porukoihin oli helppo päästä.

Ei ollut mitää kyräilyjä ja pojat olivat reiluja, muita autettiin.

Siellä ei otsaa rypistetty :)

Ja opiskelin Polilla

...ja sieltä se puolisokin muuten löytyi.

Myös työelämässä on sujunut hyvin.

Ainoa tylsä tapaus oli kun miehelle tarjottiin töitä kotipaikkakunnaltaan ja hän sanoi, että muuten kuulostaa hyvältä mutta vaimonkin pitäis löytää duunia ja haastattelija höräytti, että "Eeipä taijja meiltä naesinsinöörille töetä löötyvä"

opettajat suhtautuivat vähättelevästi tai välttelevästi, mutta suurin osa asiallisesti.

Opiskelukavereista ei jäänyt mitään negatiivista mieleen :) Olivat oikein herrasmiehiä ja tarjosivat apua pyytämättä (esim. painavien koneiden kanssa). Ja sama linja on jatkunut työelämässä.

Polilla minäkin opiskelin, suuntautumisvaihtoehtoni ainoana mimminä ja ahdistelua tms. ei ollut. Itse asiassa erittäin lunkia, koska minkäänlaisia ulkonäköpaineita ei ollut ;) Ei sillä, että kukaan olisi tuijottanut vaikka välillä tulin luennolle työvaatteissa (jakkupuvussa), meikattuna ja hiukset laitettuna. Mutta toki riippuu omastakin persoonasta. Ja ensimmäinen vuosi kuluu yleensä massaluennoilla, joten siellä saa olla "opiskelijanumero".



Se, mistä en Polilla tykännyt, koskee molempia sukupuolia. Tietyt osastot ovat erittäin vanhanaikaisia ja byrokraattisia, ja opintoihin liittyy täysin turhia rasitteita. Sitten voi myös olla kiusantekoa assistenttien taholta, eli harjoitustöiden virheet löytyvät vasta neljännellä kierroksella. Myös tenttituloksia sai parhaimmillaan odotella vuoden. Kyllä, vuoden. Ja opiskelijoiden useat valitukset eivät auttaneet mitään.



Jos nyt saisin valita, en menisi opiskelemaan Polille, tai korkeintaan Tuotantotaloutta, sillä oman koulutusohjelmani sisältöön en ole ollut tyytyväinen, mm. kieliopintoja oli aivan liian vähän.

opiskelin, eikä minkäänlaista vähättelyä tullut vastaan kuuden vuoden aikana. Ehkä jopa päinvastoin, erottui hyvällä tavalla vaikka tutalla on/oli naisopiskelijoita kuitenkin n. 20%. Eli ei siellä mikään silmätikku ollut, joskus harkkatyötä tein ryhmässä, jossa 4 miestä (poikaa) ja minä. Jotenkin minä otin siinä ohjat siinä käteen ja muut teki mitä käskin :o Kyse oli vielä jostain automaattiseen kokoonpanoon liittyvästä harkkatyöstä ja sen raportoinnista, vähän ihmettelin kyllä.



Hienoa aikaa oli opiskelu kaikin puolin.