Hireän surullinen olo jäi siitä pikkuvauvan vammautumisesta

terv laihialainen

Ei sille mitään voi=(

Lapsi raukka. Kuinka paljon on lisäksi niitä lapsia jotka vammautuvat pahoinpitelyistä lievemmin?

hemmetissä lasta ei otettu huostaan jos tiedetään, että päihdeonglemia..ihmettelen vaan. Miksi helvetissä viranomaiset sosiaalityöntekijä tai neuvola ei puuttunut tähän. he olivat lapsen ainoa toivo..ja niin monenmuunkin lapsen..näiltä hirveiltä tragedioilta vältyttäisiin kun lakia kovennetaan ja otetaan lapset jo vauvana pois jos vähänkin epäilystä alkoholista tms. Nykyään vain hymistellään ja pyritään pitämään vanhemmat ja lapsi yhdessä..siksi näitä hiveyksiä tapahtuu. Luulen, että tapauksilta suljetaaan silmät, kun ei haluta näitä lapsia taakoiksi yhteiskunnalle. Kuitenkin vain he olisivat voineet pelastaa tämänkin pienokaisen tältä hirveältä kohtalolta.Samoin tämmöisissä tapauksissa pitäisi vankeustuomion lisäksi olla tuomiona siitoskyvyn poisto.. Eipähän saisi enää uusia lapsia maailmaan riepoteltavaksi ja tuomiona ihan oikeudenmukainen. Jumalauta, että käy vihaksi tämmönen..varsikin jos koko kylä tiennyt että ovat päideongelmaisia ja koiria on pahoinpidelty ja sitten vielä annettu pieni ihmislapsi näille hirvöille. Kyllä olisi pitänyt viranomaisten tehdä jotain jumalauta. Saa varmaan aika usea ihminen Laihian kylällä miettiä lähimmäisen vastuutaan. Kuolema kummallekkin kusipäälle.

kuolla tekonsa vuoksi!!!!!!!!!!!!!!!!!

joo, uskotaan jo kaikki, että sait tuosta trauman, mutta jospa nyt vain keskittyisit sen perheesi hoitamiseen ja jättäisit nuo lynkkausmeiningit vähemmälle. Suomessa ei ihmisiä rangaista tappamalla, onneksi.

Ymmärrän sua ap. Itsekin olen itkenyt ja tarvinnut paljon lohtua tuon uutisen myötä. Välillä maailman pimeys hirvittää.



Varsinkin, kun itselläni on iloiset, viattomat lapset. Siisti, valoisa koti. Syödään aterioita yhdessä, ulkoillaan, nautitaan auringosta ja huolet on luokkaa: mitä teen ruuaksi äitienpäivänä.

En olisi voinut kuvitellakaan tekeväni lapsilleni ikinä mitään pahaa, vaikka rankkaa se pikkuvauva arki aikoinaan olikin. Nyt meille on tulossa kolmas lapsi ja ollaan oltu niin onnellisia tästä raskaudesta ja tulevasta vauvasta.



En ihan oikeasti saata kuvitella, että MISSÄÄN tilanteessa tai olosuhteissa minulla napsahtaisi niin pahasti kuin uutisen äidillä. Ja minua on hirvittänyt kuinka moni tulee täälläkin kertomaan, että sellaista se on, kun äiti on masentunut eikä tukiverkkoa ole jne. ja äidilläkin on nyt paha olla ja elinikäiset traumat yms.



Minusta äidin tekoa ei voi puolustella millään. Sellaista ei vain pitäisi sattua! Ei kenellekään! Ei nuorelle eikä vanhalle, ei masentuneelle EI KENELLEKÄÄN!



Ja kyllä, minäkin olen ollut masentunut. Minuakin on väsyttänyt. Elämässä on ollut vastoinkäymisiä. on ollut rankkaa ja on ollut vaikeaa. Olen ollut nuori ja olen ollut huonossa parisuhteessa. Missään elämäntilanteessa en olisi kuitenkaan vahingoittanut perhettäni. En missään! Se on väärin eikä sitä voi mitenkään puolustella.



Ja kun katson iloista, aurinkoista kaksivuotiasta tytärtäni leikkimässä ja muistan kuinka avuton ja pieni hän oli kahden kuukauden iässä. Kuinka minä itkin, kun maito loppui jääkaapista ja mies puri hampaita yhteen vauvan valvottaessa yöllä. Ikinä ei kuitenkaan se valo ja kotoisuus hävinnyt minnekään. Vauva sai aina lämpöä ja huolenpitoa, silloinkin, kun itki yöllä ja päivällä. En voi tajuta sitä pimeyttä, jossa toiset ihmiset elää.



Nyt olen ajatellut, että ehkä minun ei pidäkään tajuta sitä. Ehkä, jos mietin liikaa tuollaisessa pimeydessä eläviä ihmisiä ja vauvoja, niin minunkin kotiini tulee sama pimeys, pelko ja turvattomuus... Ehkä on parempi vain sulkea silmänsä tältä ja ajatella sitä äitienpäivälounasta ja esikoisen kevätjuhlaa. Miettiä milloin mansikat kypsyy tänä vuonna ja milloin talviturkin uskaltaa heittää lähijärveen. Ei se pimeys häviä maailmasta, mutta turha sitä on vatvoa.

kuolla tekonsa vuoksi!!!!!!!!!!!!!!!!!

vaan hänmet pitää myös kuristaa henkihieviriin samalla lailla moneen kertaan, niin että silmät pullistuu päästä ja aina välillä antaa vähän happea, jotta kaikki alkaa taas alusta, niin monta kertaa kun hengissä pysyy....

Suomessa ei ihmisiä rangaista tappamalla, onneksi.

taas yksi hyvä syy, miski kuolemanrangaistus olisi tarpeellinen.