Olen aivan kypsä siskoni asenteeseen
Minulla on kaksi lasta, mies ja työ ja koti.
Siskoni vittuilee koko ajan kuinka "leikin hienoa rouvaa" jne.
Meillä lapset käyvät koulua ja ihan täkäläisittäin normiharrastuksissa, tanssissa ja kuvataidekoulussa. Koulussa on opetuksessa painotus ja sellaiseen lapset panivat, kun kerran
sellaiseen mahdollisuus oli ja lapset pääsykokeesta selvisivät.
Meillä on vanha omakotitalo, joka ei tosiaankaan ole mikään luksuslinna, iso on ja hyvällä alueella.
Minä olen opiskellut yliopistossa humanistisia aineita, en siis ole mikään uratykki-pörssimeklari. mutta ammatistani ja tuloistani sisko kuittailee koko ajan, kuinka minä ajattleen vain rahaa. Juu, humanistiksi varmaan opiskeleekin ne, jotka hakee työstään ennen kaikkea rahaa... Mieheni on todella köyhästä perheestä diplomi-insinööriksi ponnistanut.
Minusta me olemme ihan tavallinen (akateeminen) perhe, mutta sisko jaksaa ilkeillä. Jos käyn lasten kanssa oopperassa - kyllä kerran vein katsomaan Pähkinänsärkijää - tai jos käymme ulkomailla moikkaamassa mieheni lapsuudenystävää, ilkeily yltyy aivan hervottomaksi.
Ja aina virsi on tuo sama, että minä "leikin hienoa, olen niin rouvaa, luulen olevani jotain, olen rahanahne paska ja itsekäs kusipää jne. jne. jne. jne. jne."
Mikä ihmeen juttu tämä on?!
Kommentit (38)
Niin simppeliä. Sinun pitää sanoa sille takaisin jotta lopettaa
elä elämääsi ja nauti siitä.
Miksi annat painoa siskosi sanomisille?
minun elämässäni on?? Että siitä pitää nostaa aina tuollainen älämölö. Nyt on isomman lapsen synttärit tulossa ja inhottaa jo etukäteen taas se käytös.
että olet pahastunut em.asioista ja onko hänellä nyt oikeasti jotain sinua ja perhettäsi vastaan vai johtuuko käytös siskosi omasta jostakin pahasta olosta. Haluaako siskosi oikeasti purkaa sulle mieltä vai mistä kiikastaa? Tai jos et uskalla sanoa/kysyä suoraa, laita teksti paperille.
Ja sen voit sanoa, että sulla on oikeus elää elämääsi omalla tavallasi - muut saa kuvitella siitä mitä vaan.
Siskot tulee valmiina, mutta niitä ei tarvi kestää jos ne ei osaa käyttäytyä kunnolla. Minä pidin jonkin aikaa etäisyyttä neljään sisarukseeni kun en osannut/halunnut tms. tehdä asioita heidän mieluisella tavallaan. En mm. välittänyt juoda ruokapöydässä alkoholia ja sekin oli väärin...???? Enää eivät mua ohjaile, kun huomasivat ettei se onnistu. Nyt paremmat välit.
Kun tein teininä käsitöitä, hän selitti että minä olen vain tarkka, pikkusiskomme on todellinen taiteilija, jolla on hyvä värisilmä.
Kun olin nuori ja aika nätti ja minua mm. pyydettiin missikisoihin, siskoni sanoi, että pikkusiskomme on oikeaa malliainesta, kun hän on niin pitkäkin...
Kun olin hyvä koulussa, siskoni sanoi, että se johtuu siitä, että minulla on merkonomin sielu - olen vain ahkera, mutten oikeasti älykäs.
Jne. jne. jne. jne. jne. jne. jne.
Olen kuunnellut tätä niin kauan, että en edes tajua enää varmaan, mitä kuuluu sietää ja mitä ei.
ap
Kuulostaa siltä, että olet tehnyt harmistasi kainalosauvan etkä siis missään nimessä halua siitä eroon – huomiota se on negatiivinenkin huomio.
vai luulotelluista asioista? Katso peiliin, sieltä löytyy vastaus 99,9 prosenttiin ongelmista.
minä nyt kuitenkin olen yrittänyt pitää lapsilla yllä suhteen tätiinsä. Ja tädillä suhteen lapsiin, kun ei hänellä omia ole.
Minä en vain jaksaisi tuota nälvimistä, vaan haluaisin pitää suhteen asiallisena ja aikuisena.
ap
Ei tuollaista tarvitse kenenkään kuunnella eikä sietää, oli oma sisko tai ei. Sano siskolle suoraan, että tuollainen kuittailu on loukkaavaa. Jos yhä jatkaa tuollaista, ehkä kannattaa rajoittaa tekemisissä olemista.
on vain kateellinen sulle!
Mun sisko on myös ollut vähän samantapainen... jaksoi valittaa mulle välillä että kun sulla on niiin hyvä palkka ja hänellä niin pieni. Oon insinööri ja siskoni tavallinen duunari. Lopulta sain tarpeeksi ja tokaisin, että eiköhän se palkkasi ole ihan itsestäsi johtuvaa, että mene myös opiskelemaan, jos haluat parempaa palkkaa. Siihen sisko tokas, että ei kaikki halua opiskella. Ja minä sanoin, että älä sitten valita sitä palkkaasi... Ei oo sen jälkeen siitä valittanut!
Äitini on myös sellainen, että jos olen hänen kanssaan asioista eri mieltä (hänen mielestään hänen mielipiteensä ovat tietenkin aina oikeat), niin mulla on heti noussut koulutus päähän ym.
Tietenkin nämä satuttaa ja loukkaa, mutta yritän olla kuuntelematta heidän juttuja. Oon todennut, että syynä on kateellisuus!
En ole voinut vanhempien tai muutaman sisaruksen kanssa koskaan iloita saavutuksistani, koska he ovat niistä niin kateellisia! Itse yritän aina olla iloinen heidän puolestaan ja heidän saavutuksistaan, mutta on vaikeaa olla yksipuolisesti iloinen :(
Onneksi mulla on ihana mies ja ihania kavereita, jotka osaavat iloita minun puolestani. En tarvitse siihen kateellisia sisaruksia tai vanhempia!
Joten mun neuvo on, että pidä vähän etäisyyttä siskoosi tai sano suoraan, että nyt saa loppua panettelu!
Arvosta vain niitä jotka arvostavat myös sua!! :)
muttei päässyt mihinkään. Se varmasti hiertää häntä edelleen, vaikka olemme jo keski-ikäisiä.
ap
ja suorastaan alisuoritin tuon sanomisen pelossa.
Kun sitten aloin ihan vain elää kuten haluan, se haukkuminen yltyi aivan käsittämättömäksi. Ihan kuin hän olisi tajunnut menettäneensä sen otteensa.
ap
jollain tavalla parempi ihminen kuin siskostaan. Olisi TODELLA mielenkiintoista kuulla myös siskon mielipide.....
Eniten ihmetyttää noiden yleisen mittapuun mukaan "statussymbolien" luetteleminen.
No, jokainen taaplaa tyylillään.
tilittää siskollesi omat ja perheesi menemiset (pähkinänsärkijä ja matkat yms.)
Onko kuitenkin niin että niistä kertominen hivelee itsetuntoasi ja nostaa sinut jotenkin paremmaksi kuin tavis-siskon.
Itse en kertoisi siskolleni menoistani jos todella kokisin että on hän on ilkeämielinen minua tai perhettäni kohtaan. Puhelisin vain minimin yksityisasioistani.
Voit laittaa rajat siihen miten sinua kohdellaan.
Asetat vastakysymyksiä väitteisiin, miten niin oelt itsekäs ja rahanahne ja kusipää. Pyydät perusteluja väitteille etkä niele niitä vastaansanomatta.
Mulla sisko, jonka elämä ei muhun verrattuna todellakaan ole mennyt ns. puikkoihin. Osa omista valinnoista johtuen, mutta osa myös huonosta tuurista kiinni. Hän mulle myös kuittailee "luksus- elämäntyylistä" ja milloin mistäkin, mutten noista mieltäni pahoita.
En tiedä jaksaisinko itsekään kauheasti toisen kivaa elämää hehkutella, jos mun elämä olisi sellaista kuin siskollani on. Ja toisaalta, en pane hänen sanomisilleen kauheasti arvoa. Tarkoitan siis, että itsepähän tiedän, etten ole rahanahne luksusrouva.
Tietysti, jos todella sun sisko käytöksellään pilaa jotkut synttärit tms., niin sitten ei varmaan kannata kutsua. Mutta jos vaan pystyt, niin jätät nuo puheet omaan arvoonsa. Mitä väliä sillä oikeastaan on, vaikka sun sisko ajatteliskin, että olet rahanahne?
kun muuten ei olisi voinut kuvailla siskonsa käytöstä ja puheita. Ymmärrätkö?
tyytyväinen (ei näköjään ole koskaan ollutkaan..), joten dissaa sua. As simple as that.
Voi johtua esim. teidän vanhemmista - onko sua kehuttu pienenä siskoa enemmän tai muuta vastaavaa. Tuskin sinä tuohon asenteeseen voit vaikuttaa, mutta käytöstä sun ei tarvitse sietää. Sille voit asettaa rajat sanomalla, että sun kotiin ei tulla sua haukkumaan.
vaan lapset, jotka ovat jo koululaisia ja tietty tohkeissaan tekemisistään.
Enkä minä mielestäni kyllä ole luetellut yhtään mitään statussymboleita, enkä esitä parempaa kuin siskoni. Sen tiedän, että minä en hauku häntä koko ajan.
Haluat nähdä siskon kateellisena, vaikka se ei ole. Koet asioita juuri niin kuin tahdot, eli oikeastaan olet kade sille siskolle, jolla on hyvä elämä.