Mitä te tekisitte tälläisessä tilanteessa?
Kaverilla on epävakaa mies, en viitsis kirjoittaa sen enempää siitä, mutta on ailahtelevainen ja tekee ihme tempauksia. Jätti esim. kaverini tuntemattomalle metsätielle ilman rahaa ja kännykkää, keskellä yötä.
Toissapäivänä soitin kaverille aamulla kun ajattelin että on jo ylhäällä koska lapsetkin pitää laittaa kouluun. Ei vastannut. Ok, se on mennyt nukkumaan. Toisen kerran soitin puolenpäivän aikoihin, ei vastannut. Ihmettelin vähän. Tunnin päästä soitin uudestaan, ei vastannut. Soitin toiselle kaverille ja kysyin onko kuullut tästä meidän yhteisestä kamusta mitään? ei ollut.
No, soitin vielä kerran eikä edelleenkään vastannut. Pikkasen huolestuin. Sitten tulikin jakso että en päässyt soittamaan, mutta toivoin että ottaa yhteyttä itse kun huomaan että olen hänelle soittanut. Pääsin katsomaan kännykään ja ei ollut häneltä tullut puhelua.
Kuuden aikana soitin taas ja sitten se vastasi. Mä kysyin että, onko joku hätä ollut? "ei, mä en vaan jaksanut vastata puhelimeen ja mulla on nyt vähän kiire, olen lähdössä vaunua siivoamaan"
Oikeesti! Mä vähän loukkaanuin. Eiks ne nyt ymmärrä että kun siitä ei kuulu mitään, niin läheiset huolestuu. Ois voinut soittaa vaikka sitten kun jaksoi, kun kerta huomasi että häntä on tavoiteltu.
Mä ajattelin että mä en kyllä soita sille vähään aikaan ollenkaan, soittakoon itse sitten kun jaksaa tai sitten kun taas on ongelmia sen idiootti ukkonsa kanssa. Sitten kyllä langat laulaa kun pitää olla auttamassa ja lohduttamassa.
Masentunut haluaa olla usein vaan omissa oloissaan, eikä jaksa ottaa puheluita vastaan.
Mielestäni sun pitäisi ymmärtää se, olla vaan tukena tarvittaessa, eikä varsinkaan loukkaantua moisesta.