Lue keskustelun säännöt.
ulkomaalainen ja suomen kieli - miten pitäisi menetellä?
01.07.2010 |
Minulla on parikin ulkomaalaista kaveria, jotka ovat tulleet siihen tulokseen, että jäävät Suomeen niin pitkäksi aikaa, että kielen opettelu kannattaa. He ovat siis käyneet suomen kursseilla. Jokapäiväisessä käytössä puhumme kuitenkin englantia, vaikka se ei ole kenenkään meistä nykyinen kotikieli (tosin olemme kaikki sielläkin jossain vaiheessa asuneet, joten se on luonteva kieli kuitenkin). He itse sanovat, että toivoisivat harjoitusta suomessa, ja että olisi kiva kun heille puhuttaisiin suomea, mutta silti he aina kahvipyöydässä puhuvat englantia - vaikka itse heittäisin jotain suomeksi niin vastaus tulee englanniksi. Miten tähän nyt pitäisi suhteutua ja millä kielellä heille pitäisi puhua? Sitekästi suomeksi? Vai mukautua siihen kieleen, mitä he oikeasti käyttävät, riippumatta siitä, minkä he sanovat olevat tarkoitus?
Kommentit (10)
Noilla suomenkielen kursseilla on se huono puoli, että niissä opetetaan kielioppia ja kirjakieltä, suomalaiset kuitenkin puhuvat vähän eri tyyliin keskenään. Parasta opettamista olisi siis vain puhua suomea, ja sitten selventää tarvittaessa englannilla jos eivät ymmärrä. Se puhekielen oppiminen on vähän hankalaa, jos ei ole ketään joka sitä puhuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän on luontevaa harjoitella kavereiden kanssa, missä he muuten sitä tekisivät? Suomi on pelottavan vaikea kieli, mutta sitkeys kyllä palkitaan :D
puhua sitkesäti eri kieltä kuin millä toinen vastailee tai aloittaa puheen. Tosi epäkohteliaalta ja tylyltä. Eikähän sitä koskaan pitäisi saattaa toista tilanteeseen, jossa tämä joutuu sanomaan, ettei ymmärrä.
mitä he oikeasti haluavat, kun aina vastaavat englanniksi.
Mun äiti on nyt eläkeiässä opiskellut 'passiivisesti' viroa ja heillä ystävien kanssa keskustelut sujuvat sujuvasti vaikka toinen puhuu viroa ja toinen suomea. Molemmat siis puhuvat äidinkieltään ja hyvin toimii.
Heidän on luontevaa harjoitella kavereiden kanssa, missä he muuten sitä tekisivät? Suomi on pelottavan vaikea kieli, mutta sitkeys kyllä palkitaan :D
Tarvittaessa hitaasti ja moneen kertaan. Kielikurssit ovat hyviä, mutta käytännön kielitaidon hankkiminen edellyttää sisua, pitkää pinnaa ja ahkeraa harjoittelua. Kaverin kanssa on hyvä harjoitella puhumista, koska jännittäminen on vähäisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun ulkomailla enka osannut paljoakaan maan kielta tanne muutama vuosi sitte muuttaessani. Aluksi monet puhuivat minulle maan kielta ja mina vastasin usein englanniksi. Ymmmarsin paljon enemman kuin osasin sanoa. Nain kuitenkin opin uuden kielen todella nopeasti. Toki aina sanoin jos en ymmartanyt ja silloin kaverit kaansivat englanniksi tai kayttivat toisia sanoja. Nyt 3 vuoden jalkeen osaan kielta mielestani hyvin. Pystyn asiomaan virastoissa ja lukemaan kirjoja
Eikähän sitä koskaan pitäisi saattaa toista tilanteeseen, jossa tämä joutuu sanomaan, ettei ymmärrä.
Vieraiden kielten oppijan juuri pitää uskaltaa panna itsensä likoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta kieltä opetellessa kuullun ymmärtäminen on aina puheen tuottamista edellä. Mitä enemmän puhutte suomea, sitä enemmän saavat sanoja ja pääsevät vähitellen käyttämään kieltä. Meillä on kaveripiirissä useampikin ulkomailta (UK, Hollanti, Saksa) muuttanut, jotka ovat oppineet suomea juuri tuolla tekniikalla. Muutamassa vuodessa ovat oppineet puhumaan suomea niin hyvin, että pärjäävät töissäkin sillä kielellä. Toki englanti tms. on aina tukena ja turvana tosi vaikeissa tilanteissa.
mutta ongelma on se, etten osaa muodostaa lauseita. Osaan varmaan tuhansia sanoja, mutta en laittaa niitä lausemuotoon.
Haluaisin silti puhua mieheni kanssa hänen kieltään ja olisin tosi onnellinen, että hän vain sitkeästi puhuisi minulle äidinkieltään. Kun olisin kuullut sitä tarpeeksi, voisin alkaa myös vastata sillä kielellä. Nyt usein ymmärrän, mitä hän sanoo, mutta kun vastaan suomeksi tai englanniksi, vaihtaa hän myös kielen. Mutta sitä en haluaisi, vaan haluaisin, että hän jatkaisi omallaan. Muuten en "koskaan" opi.
Olen käynyt pari kurssia ja jatkaisin mielelläni eteenpäin, mutta kurssiajat ovat niin hankalia, että ihan mahdoton toteuttaa. Talvikurssi alkaa klo 16.30 ja mies on töissä klo 17 saakka :( Lasten vaihto ei oikein suju noin. Toisaalta kesälomakurssit ovat 4 päivää viikossa ja useampi tunti kerrallaan, kuukauden ajan. Ei sekään onnaa.
että kannattaa kysyä, mikä mieli olisi paras! Jos heidän suullinen suomen kielen antinsa ei ole vielä kovin hyvä, voitte päätyä esim. sellaiseen kompromissiin, että sinä puhut suomea ja he englantia.
Musta tää on hyvä ratkaisu: esim. Helsingin yliopistolla on ruotsin ja suomen käytön suhteen sellainen kielipolitiikka, että kukin puhuu omaa äidinkieltään. Olen ollut sellaisilla luoennoilla, joilla luennoitsija on ruotsinkielinen ja pitää luennon ruotsiksi, opiskelijat saavat kysyä suomeksi. Samoin kun opiskelin viroa: aineopinnoista alkaen kurssit pidettiin viroksi, ja opiskelijat saivat halutessaan puhua suomea, mutta luennoitsija vastasi viroksi. Tätä käytäntöä on sovellettu myös suomalaisten ja virolaisten yhteisissä seminaareissa. Kun jokainen voi puhua äidinkieltään, voi keskittyä paremmin siihen tieteelliseen puoleen, kun ei tarvitse keskittyä kuulostamaan fiksulta vieraalla kielellä.
Muuten, mulla on yksi suomessa asuva ulkomaalainen tuttava, jonka kanssa on sovittu, että puhutaan hänen äidinkieltään aina. Minä saan harjoitusta, ja hänestä on mukava puhua välillä äidinkieltään.