Voi perkule, millä on ekaluokkalaisen saa lopettamaan läpsimisen???

Omallani on aspergerin syndrooma ja sen vuoksi tulistuu monta kertaa päivässä jostain pikkuasiasta, vaikka siitä, että sisko sytyttää valot, kun tullaan rappukäytävään. Ei suutu "piruuttaan", vaan koska hakee kaoottisena kokemaansa sosiaaliseen kanssakäymiseen järkeä ja ennustettavuutta rutiinien ja omien "sääntöjensä" kautta.



No, siis tuleentuu herkästi. Nyttemmin läpsiminen on onneksi jo harvinaista, mutta vielä pari vuotta sitten olimme helisemässä.



Ongelmana on, että lapsi kiukustuu kovin nopeasti, ei vähitellen. Tietää kyllä, ettei saisi lyödä, mutta "käsi ehti lyödä, ennen kuin ehdin ajatella."



Tuota kutsutaan hienosti impulssikontrollin (siis tunnetilat ovat impulsseja) puutteeksi.



Olennaista on antaa lapselle sallittu tapa purkaa kiukkua. Saa esim. huutaa, saa mennä omaan huoneeseensa ja paiskata oven kiinni, tms.



Ja sitten vaan toistetaan kieltoja, rangaistuksia tarpeeksi pitkään. Ja yritetään estää tilanteet ottamalla kiinni heti.



Meillä - ja tästä on saatu ohje autismikirjoon erikoistuneelta puheterapeutilta, voi vallan hyvin soveltaa normaaleihin lapsiinkin - poika pantiin läpsimisen jälkeen omaan huoneeseen. Eteen ruutuvihko, josta rajattiin rikkeen mukaan joko isompi tai pienempi ala, johon hänen piti piirtää joka ruutuun pieni ympyrä ja siten täyttää tuo määrätty ala. Sitten sai tulla pois huoneesta.



Kuulostaa hoopolta, mutta meillä toteutettiin tuota pari kk ja se auttoi. Lapselle se on ikävää hommaa, jonka aikana ehtii rauhoittua ja miettiä, mitä taas tuli tehneeksi.



Tsemppiä, ole johdonmukainen ja tiukka, vaikka se väsyttää ja tympiikin. Lepsuilua ei missään tapauksessa kannata harrastaa, se vain sekottaa lapsen asian suhteen.

Ja olen tosissani. Ei auta rangaistukset jos ei kykene hallitsemaan vihaansa.

Meillä - ja tästä on saatu ohje autismikirjoon erikoistuneelta puheterapeutilta, voi vallan hyvin soveltaa normaaleihin lapsiinkin - poika pantiin läpsimisen jälkeen omaan huoneeseen. Eteen ruutuvihko, josta rajattiin rikkeen mukaan joko isompi tai pienempi ala, johon hänen piti piirtää joka ruutuun pieni ympyrä ja siten täyttää tuo määrätty ala. Sitten sai tulla pois huoneesta. .

joka ilmenee juuri tällaisissa tilanteissa. Eli kun olis muiden määrämä tehtävä, jota poika ei halua tehdä.. Vaikkapa syödä "pahaa" ruokaa, siivota tms. Huh huh, täytyy kokeilla kuitenkin. Mulla kyllä palaa käämit ennen ku tuokaan tuottaa tulosta... Pitäis varmaan itse tehdä toi harjoitus ekana.. =0)

ap

nyt vielä oppii pois, vanhempana voi joutua jo voimiensa vuoksi todella vaikeuksiin

Itsekään en ole kovin laimea temperamentiltani ja pakko myöntää, että helpoimmin hermostun juurikin siitä, kun lapset - jotka ovat kovin rakkaita ja joiden toivoisi viihtyvän keskenään - tappelevat!



Anna kieltäytyä. Mutta huoneesta ei tule ennen kuin pallot on tehty, menköön koko ilta! Kyllä sä vielä ekaluokkalaisen pidät huoneessa vaikka väkisin. Seuraavalla kerralla hän jo tietää, että tosi on kyseessä.





Kolmosen mainitsema psykologi voi tosiaan tulla kysymykseen, jos impulssikontrollia ei saada kotikonstein hillittyä. Mutta voin sanoa suoraan, että vaikka aika moni assi on isompana neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa tuollaisen vuoksi, ei kaikki tarvitse sellaista koskaan. Kotikonsteilla kannattaa ensin yrittää!



-2-

Lastenpsykiatrista tai neuropsykiatrista kuntoutusta kannattaa ilman muuta harkita, jos ei kotikonstit ala tehota - kuntoutuksessa voidaan harjoitella keinoja impulssikontrollin kehittämiseksi.



Mutta silloin puhutaan tosiaan aika pitkäjaksoisesta, vuosia kestävästä arkielämän harjoittelusta, ja sitä voi nyt toki ensin kokeilla tehostetusti kotona.



-2-