Mitä sisältöä elämässäsi olisi, jos sinulla EI olisi lapsia?
Tuntuu, että tällä palstalla käyvät vain ja ainoastaan naiset, joiden elämä on pelkkää lapsia ja miestä. Ei ystäviä, ei kunnon ammattia, ei mitään. Muksuja hoidetaan kotona eskariin saakka ja lapsista ei olla yötä erossa ennen ripiltä pääsyä jne. Surullista!
Kommentit (13)
Lisäksi aikaa veisivät erilaiset harrastukset joille ei nyt ole aikaa tarpeeksi :( Tulisi enemmän käytyä keikoilla, leffassa jne.
Niin, ja mies tietysti, mutta se on mukana kuvioissa nytkin :)
... perheestä ja lapsista saa, tajuan, että elämäni olisi kauhean tyhjää ilman lapsia.
Lapsettomana tietenkin olisin löytänyt muuta sisältöä, autuaan tietämättömänä mitään lasten suomasta merkityksestä elämään.
jokailtainen alkoholin juominen, jatkuva muuttaminen, vapaampi onnen etsintä, veljen lapset
Lapsi vähän nyt rajoittaa elämääni siinä mielessä,etten haluaisi muuttaa toiseen kaupunkiin vain oman opiskeluni takia.On mulla ammatti nytkin että ei sikäli niin pakollista tuo opiskelu.En kuitenkaan elä vain lasta tai miestä varten ja elämässäni olisi sisältöä kyllä ilman heitäkin
ei mitään
Eli lapsia on tullut tehtyä, jotta saisi elämäänsä edes jotain sisältöä???
hoitotyössä jossain kehitysmaassa. Ihanaa :)
työ, avioliitto, ystävät, urheilu, matkustelu jne. Noista kaikki muu, paitsi työ, kuuluvat kyllä elämääni myös tällä hetkellä, ja onhan se töihinpaluukin edessä sitten hoitovapaan jälkeen.
vaikken pienistä lapsistani pitkään erossa halua ollakaan. Lapsemme ovat nyt pieniä ja ovat elämässämme ykkösiä ja hoidetaan kotona kunnes nuorin 3v ja vanhin koulussa.
Hyvää elämää ja parisuhdetta takana pitkään ennen lapsia, nyt on aikaa keskittyä lapsiperheen elämään.
tarkoittaako ap kysymyksellään, että jos av-mammoilla ei olisi lapsia, heillä ei olisi mitään elämää vai haluaako hän tietää, mistä on jouduttu luopumaan lasten takia.
Jos minulla ei olisi lapsia, minulla olisi todennäköisesti enemmän harrastuksia, viettäisin enemmän aikaa ystävieni kanssa, matkustelisin enemmän ja työpaikkakin voisi olla jossain muualla.
Mutta se, että nyt en kertakaikkiaan ehdi tai pysty noita asioita tekemään ei ole mielestäni mitenkään surullista. Eihän kaikkea voi saada yhtä aikaa. Jotenkin outo ajatustapa, että jos jollakin äidillä ei olisi lapsia, hän kököttäisi vain yksin kotona tekemättä yhtään mitään.
Väärin arvattu. Elämässäni oli sisältöä silloin kun lapset on tehty ja sen jälkeenkin. Sitten sairastuin vaikeaan masennukseen. Nyt ainoa asia, joka pitää minut hengissä on lapset.
Olinkohan kasi
Enemmän rahaa ja aikaa uusiinkin harrastuksiin sekä kulttuuriin.
Mutta silti lapsi on minulle kaikken tärkein. Eikä ole tarvetta tunkea sitä yökylään ym. Päiväkotiin kyllä meni kun täytti 3v.
Tuntuu, että tällä palstalla käyvät vain ja ainoastaan naiset, joiden elämä on pelkkää lapsia ja miestä. Ei ystäviä, ei kunnon ammattia, ei mitään. Muksuja hoidetaan kotona eskariin saakka ja lapsista ei olla yötä erossa ennen ripiltä pääsyä jne. Surullista!
sinunko? vai sen lapsen, josta välitetään ja pidetään huolta?