Lue keskustelun säännöt.
Meneekö vaikeasti vammainen kouluun??
02.09.2010 |
Ei ole minulle tuttu asia, mutta eräällä tutulla (emme tunne kauhean hyvin) on vaikeasti kehitysvammainen lapsi, jolla on ikää reilu 4v, mutta on täysin autettava, ei liiku, ei syö itse, ei puhu, on oikeastaan "iso vauva".
Tämän lapsen äiti puhui, että tämä sanotaan nyt erityislapsi lähtee kouluun niin olin aika ihmeissäni. En kuitenkaan kehdannut kysyä, että miten voi mennä kouluun kun on käytännössä vauva.
Kommentit (18)
on se aiemmin kirjoittanut kahden erityisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vammainen ja kehitysvammainen eivät ole synonyymejä, vammaisia ovat myös mm. liikunta-, näkö-ja kuulovammaiset joilla myös omia kouluryhmiä tai opiskelevat yleisopetulsen ryhmissä.
(Ja kehitysvammaisilla yleensä pidennetty oppivelvollisuus, eli aloittavat eskarin jo 5 vuotiaina.)
Riippuu paikkakunnan palveluista. Ainakin Helsingissä menevät, mutta jossain pikku kunnassa ehkä ei, kun palvelut on perseestä.
Omani on lievästi kehitysvammainen 8v. poika ja meidän 6v. kuopuksen kaverit vetää alta lipan meidän esikoista.
Näytin kuopuksen kaverille esikoisen koulutehtävät, niin eipä osannutkaan tämä 7v. täyttävä poika niitä.
Sanoin sitten pojalle, että kuule kyllä meidän xxx tajuaa paljon asioita, vaikka kehitysvammainen onkin. Varmasti oli yllätys tälle pojalle, että esikoinen laski euroja teki plus laskuja.
Tämä poika aiemmin kertoi minulle, että esikoiseni ei opiskele samoja asioita koulussa, kun muut. Ilmeisesti hänen äitinsä on valistanut.
Suurin osa naapureitakin luulee, että poikani on ihan tyhmä ja kyllä ne kehitysvammaisetkin osaa ajatella ja heillä yksilöllisiä kykyjä.
Otapa itse selvää! Miksi ihmeessä lievästi kehitysvammainen olisi jotenkin "parempi" kuin vaikeasti kehitysvammainen? Ainakin tuollainen olo viestistä tuli. Olen itse ollut töissä harjaantumisluokalla (ei varmaan enää kutsuta siksi), jossa oli täysin eri "tasoisia" kehitysvammaisia. Jokaisella vaan omat tavoitteensa ja avustajat auttamassa tarpeen mukaan.
koskee kaikkia, mutta karu totuus on, että kaikki eivät pääse. Esim. kuntoutusta voidaan tarjota, mutta ei varsinaisesti koulua. Ja erityisen tiukaksi menee kun lapsi kasvaa ja on ylä-asteikäinen tai peräti 16-17v. Vaikkapa valtion erityisammattioppilaitoksiin pääsee hyvinkin rajallinen määrä nuoria ja ns. luokat ovat pieniä, jopa 3-4 nuoren yksiköitä. Sitten lievemmin kehitysvammaisilla on kyseisissä oppilaitoksissa omat linjansa ja ryhmäkoot isompia. Mutta joka lapsi ja nuori on yksilö; jokaisen kohdalla päätökset tehdään kun se on ajankohtaista ja mietitään, mikä olisi paras ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siitä voidaan poiketakin. Tosin silloin on kyseessä todella vaikeasti vammainen tai sairas lapsi. Mahdollisesti saattohoidossa oleva lapsi, jonka tila huononee koko ajan. Silloin voidaan koulunkäyntivelvollisuudesta poiketa. Vaikeimmin vammaiset opiskelevat ihan omia asioitaan. Motoriikkaa, kommunikaatiota jne. Jokaiselle laaditaan oma opetussuunnitelma: " Voi ihmeaapista meidän lasten..."
Voi ihmeaapista meidän lasten!
Ei oota, ei koota, ei hootakaan,
ei kirjaimen kirjainta ollenkaan.
Mutta kuu on ja purojen juoksu,
pihapuu ja apilan tuoksu,
kyyn nahka on, pilvi ja haukka,
suorahka ja jäniksen laukka,
kesän hymy on ja metsän seinä,
pedon lymy ja heiluva heinä,
suruperho ja erämaan koski,
sadeverho ja mansikan poski
ja tuhannen muuta ihmettä
on ihmisen lapsen etsiä.
Sinäkin pilpero, tiedät sen:
koko maailma on suuri aapinen.
- K. Pakkanen 1982 -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
veljeni vaikeasti kehitysvammainen lapsi aloitti eskarin 5-vuotiaana ja on nyt koulussa. Ei puhu, ei kävele. Harjoittelee esim kuvien käyttöä jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikeasti kehitysvammaiset menevät harjaantumiskouluun, jossa opetellaan niitä taitoja, joita he pystyvät oppimaan. Toiset opettelevat puhumista, toiset piirtämistä, toisen kengännauhojen sitomista, toiset rahankäyttöä jne, sen mukaan, mihin pystyvät.
esim. neliraajahalvaantunut on "koulumaisissa" tiloissa, aamulla kuljetus vaikka paareilla ja sitten takaisin kuljetus kotiin.
Esim. nelirajahalvaantuneen päivä koulumaisissa tiloissa koostuu nuorella teini-ikäisellä ihan päivän perusasioista joita olisi kotonakin.
Ruokailua, vessa/vaippa-asioita, kuntoutusta jne. välillä on aisteihin perustuvaa ajan kulua kuten, hänen käteensä voi laittaa pullataikinaa, hän saa tuntea taikinan ominaisuutta, siitä avustaja valmistaa pullaa jota syödään.
Joillakin on kahvin juontiakin, ja eräskin siellä olija ei suostunut jotain tekemään, mutta kun oli puhetta että sitten on kahviaika, niin jo esim. vessakäynti kiinnosti.
Kotoa poissaoloa kuten koululaisillakin, kunkin tilanteen mukaan ohjelmaa päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. nelirajahalvaantuneen päivä koulumaisissa tiloissa koostuu nuorella teini-ikäisellä ihan päivän perusasioista joita olisi kotonakin.
neliraajahalvaantunutta, mutta täysiälyistä henkilöä ei opeteta ensin kommunikaattorin käytössä (silmänliikkeillä) ja sitten normaalisti tietoaineissa? Ei todellakaan ole pelkästään päivän perusasioita, joita olisi kotonakin. Tai jos teidän laitoksessa on niin en ihmettele, miksi jotkut kieltäytyvät toiminnasta!
Esim. nelirajahalvaantuneen päivä koulumaisissa tiloissa koostuu nuorella teini-ikäisellä ihan päivän perusasioista joita olisi kotonakin.
neliraajahalvaantunutta, mutta täysiälyistä henkilöä ei opeteta ensin kommunikaattorin käytössä (silmänliikkeillä) ja sitten normaalisti tietoaineissa? Ei todellakaan ole pelkästään päivän perusasioita, joita olisi kotonakin. Tai jos teidän laitoksessa on niin en ihmettele, miksi jotkut kieltäytyvät toiminnasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä opetellaan lapsen kehitystasolle sopivia asioita- esimerkiksi vaikka viittomia, syömistä..
vaikeasti kehitysvammaiset menevät harjaantumiskouluun, jossa opetellaan niitä taitoja, joita he pystyvät oppimaan. Toiset opettelevat puhumista, toiset piirtämistä, toisen kengännauhojen sitomista, toiset rahankäyttöä jne, sen mukaan, mihin pystyvät.
Vaikeasti kehitysvammaiset eivät todellakaan mene harjaantumiskouluun vaan lievästi kehitysvammaiset!!!!
Vaikeasti kehitysvammaisille on ihan oma heille suunnattu luokkamuoto jonka nimeä en nyt muista
omat erityiseni käyvät haarjaantumisluokkaa
T:kahden lievästi kehitysvammaisen tytön äiti joiden luokalla ei ole yhtään vaikeasti kehitysvammaista
eha 1 on lievästi kehitysvammaisille.
Tosin minä tiedän yhden kehitysvammainen autistitytön, joka kävi koko peruskoulunsa ihan lähikoulussa tavisluokalla integroituna (silloin ei vielä puhuttu inkluusiosta). Toki useimmat aineet olivat arvostelultaan mukautettuja, mutta siellä se siis kävi muiden joukossa.
eha 1 on lievästi kehitysvammaisille.
Täällä puhutaan tänä vuonna VAOsta.
Itse olen ollut lievästi kehitysvammaisten lasten koulunkäynti avustajana n 3v.Ja termejä eha 1 tai 2 ei enää saa käyttää.Joo ja luokassa missä olen töissä on siinäkin monentasoista lasta ja jokainen opettelee asioita omaan tahtiinsa mutta ero vaikeasti kehitysvammaisiin on selvä kuin yö ja päivä.
Olen tehnyt vuoden verran sijaisuuksia vaikesti kehitysvammaistenkin luokissa joskus 4v sitten.