Muistaako teidän miehet mitenkään syntymäpäiväänne?

Ja kun miehellä on synttärit, niin se ottaa onnittelut vastaan ja kysyy, missä kakku.

Minulla eilen synttärit eikä mies tehnyt mitään. Sanoi lapsille aamulla että onnitelkaapa nyt äitiä. Itse ei millään tavalla huomioinut.

Lahja, kukkia, hemmottelua.

Onnittelen heti aamusta. Kyselen etukäteen millaisen kakun haluaa, mitä toivoo lahjaksi jne.



Ap

Sitten, kun huomautan tai mainitsen asiasta, niin suuttuu ja jonkun ajan kuluttua tulee muka antaan suukon ja sanoo "no siinä nyt sulle hyvää syntymäpäivää" (että pakosta JOUTUU huomioimaan sen) tai mikä merkkipäivä nyt onkaan. Huoh.

Mutta olen kyllä ajoissa muistuttanut synttäreistäni ja vinkannut että riippumattomme meni syksyllä rikki. Ja vanha grillikin alkaa olla loppuunkäytetty. Mies kävi lapsen kanssa kaupungilla ja poika jo juorusi että oli ostaneet ison grillin, riippumaton ja jotakin tekemistä aamuiksi & illoiksi (sudokuja?)...



Minä olen todennut että parhaita lahjoja/huomionosoituksia ovat sellaiset oma-aloitteiset ja ajatuksella tehdyt jutut. Nyt ilahduttaa vaikka se että mies ottaa kaikki lapset mukaansa kauppaan että saan hetken omaa aikaa kotona. Tai siivoaa oma-aloitteisesti vaikka olenkin kotiäitinä. Siis sellainen halu ilahduttaa toista.



Minulle ei ole niinkään tärkeää just synttärit kun sellainen yleinen huomaavaisuus. Ja nuo lahjatoiveeni olivat kyllä koko perheelle eikä vain minua varten.

Organisoi myös lasten onnittelut :)

lasten syntymään. Samoin kuin seksi... TUntuu ettei ole enää mitään muuta yhteistä kuin lapset.



Ap

Meillä kuuluu perinteisiin se, että saan aamupalan sänkyyn - sen eteen on aina nähty vaivaa. On paistettu croissantit tai leivottu piirakkaa. On leipää, jotka on koristeltu kauniisti, mehua, kahvia etc. Aina saan lahjan ja kukkia ja yleensä vielä toisenkin lahjan, joka on ikäänkuin lapsilta. Mies tekee juhlapäivisin ruuan tai vie koko perheen ravintolaan syömään. Leipoo vielä täytekakunkin ja kutsuu muutamia ystäviä kahvittelemaan.



Meillä muistetaan myös hääpäivät ja äitienpäivät saman suuntaisesti (ilman vieraita). Ja myös minä haluan tehdä mieheni juhlapäivistä erityiset. Juhlia on niin harvoin!



Meilläkin pitkä suhde takana mutta nämä erityiset päivät aina piristävät joskus tylsältäkin tuntuvaa arkea.

Oletteko jutelleet teidän parisuhteesta yhdessä ? Onko miehesi tyytyväinen tilanteeseen ? Onko miehesi masentunut ?



Voisitteko jutella yhdessä tilanteesta? Mitä jos miettisit yhden hyvän asian teidän parisuhteessa ja yhden asian jonka haluaisit muuttaa. Ja kertoisit miehellesi nämä ja pyytäisit häntä miettimään vastaavat asiat ?



Voisitteko mennä parisuhdeleirille ? Tai voitko kirjoittaa miehellesi kirjeen ? Ehkä hänkin toivoisi tilanteeseen muutosta ? Näkeekö hän sinut enemmänkin äitinä kuin vaimona ? Minä hemmottelen miestäni joskus eroottisilla asusteilla joista hän pitää. Kummasti sellaisen illan jälkeen minua huomioidaan samaan tapaan kuin ennen lapsia.



Tsemppiä. Toivottavasti löydätte tilanteeseenne hyvän ratkaisun. Pikkulapsia-aika oli ainakin meillä rankaa mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet on alannut helpottaa. Toki edelleen esimerkiksi miehen työongelmat heijastuvat heti kotielämään.



t. grilliä huomiselta odotteleva vaimo ja äiti

Saan sänkyyn hemmotteluaamiaisen lahjan kera ja päivälle on aina järjestetty jotain ohjelmaa, kuten joku autoreissu johonkin kivaan paikkaan ja sitten ravintolaan illalla syömään :) En tosin tiedä onko järkeä vastata tähän, tuskin se mieltäsi ainakaan parantaa. Meillä muistetaan synttärit ja hääpäivät, puolin ja toisin ja minun on aina vaikea ymmärtää näitä jörriköitä ukkoja, joille on ihan mahdotonta toisen huomioiminen, mutta itselle aina kakut ja lahjat kelpaa :/