Lue keskustelun säännöt.
Vauvan lisäruokien aloitus vs. allergiat -tutkimus
26.06.2010 |
Hei vaan
Jokin aika sitten tällä palstalla, olisiko ollut jossain imetysaiheisessa ketjussa, oli linkki tutkimustuloksiin koskien vauvan lisäruokien aloitusikää ja niiden yhteyttä allergioihin.
Läytyisiköhän tuo linkki vielä joltain? Lähinnä mietin tässä pienen ruokien osalta viljatuotteiden aloittamista. Muistelin että tutkimuksessa oli osoitettu että liian myöhäinen viljatuotteiden aloittaminen olisi lisännyt allergioiden riskiä (muistelin että ikä olis 5kk)mutta neuvolassa sanottiin aloitusiän olevan 6kk..
Kommentit (5)
Neuvolassa sanoivat että lihatuotteita voisi aloittaa 5kk iässä ja viljatuotteita 6kk.
Harmi kun en laittanut linkkiä talteen, en muista kenen tutkimus oli, mutta se jäi mieleen että liian myöhäinen kiinteiden aloitus lisää allergiariskiä (siis myös muiden kuin vain ruoka-aineallergioiden) kun taas aiemmin aloittamisesta ei todettu aiheutuvan haittaa. Mutta mielelläni olisin vielä tarkistanut tuon lähteen luotettavuuden..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että niillä vauvoilla joita on täysimetetty reilusti yli 6kk, oli hieman enemmän allergioita kuin muilla. En muista nyt linkkiä, mutta ihmetyttää montakohan noita mahtoi olla ja olivatko kenties allergiaperheestä. Aika harvat kuitenkin jättää lisäruokien maistatuksenkin yli 6kk ikään ilman erityistä syytä. On kuitenkin eri juttu antaa maistiaisia lisäruuasta kuin korvata sillä rintamaitoa.
Ja kuten arvelinkin, suuri osa osallistuneista, melkein puolet, oli allergiaperheestä. En usko että silloinkaan moni on TÄYSimettänyt yli 9kk ilman syytä, vaan kyse on todennäköisesti ollut yrityksestä ehkäistä allergiaa. Allergiathan on erittäin perinnöllisiä.
nro 7
Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näistä sairauksista kärsii jopa miljoona suomalaista. Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia. Kaikkien vauvojen äitejä kannustettiin aloittamaan yksinomainen rintaruokinta ja ylläpitämään sitä niin kauan kuin se oli lapselle ravitsemuksellisesti riittävää. Lapsista 58 % oli yksinomaisella rintaruokinnalla 6 kuukauden ikään asti, ja 18 % 9 kuukauden ikään asti tai pidempään. Lasten allergiaoireet tutkittiin haastattelun, kliinisen tutkimuksen ja ihokokeiden avulla 5, 11 ja 20 vuoden iässä. Napaverestä mitatun immunoglobuliini E:n korkea pitoisuus ennusti allergiaoireiden kehittymistä, mutta sen herkkyys ja tarkkuus eivät olleet riittävät, jotta se soveltuisi allergiataipumuksen seulontatestiksi. Lapsilla, jotka olivat olleet yksinomaisella rintaruokinnalla yli 9 kuukauden ikään, todettiin enemmän atooppista ihottumaa ja ruoka-aineyliherkkyysoireita 5-vuotiaana kuin lyhyemmän aikaa yksinomaista rintaruokintaa saaneilla. Ruokayliherkkyysoireiden ylimäärä oli havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä. Kahden kuukauden iässä mitatun plasman retinolin (a-vitamiini) todettiin olevan verraten matala lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergiaoireita. Kolesterolipitoisuus oli vauvaiästä alkaen matalampi lapsilla, joille kehittyi allergiaoireita 20 vuoden ikään mennessä.
Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta yksinomaisen rintaruokinnan allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski. Lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergisia oireita, havaittiin muita matalampi retinoli- ja kolesterolipitoisuus varhaisella vauvaiällä. Kolesterolipitoisuuksien ero oli todettavissa myöhemminkin lapsuudessa. Havainnot eivät näyttäisi selittyvän ravitsemuksellisilla seikoilla, vaan viittaavat siihen, että kolesteroli- ja retinolitasojen säätelyssä on eroja perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä. Näillä saattaa olla vaikutusta immuunivasteen muokkautumiseen varhaislapsuudessa ja siten allergiaoireiden kehittymiseen.
mutta eikö viljojen aloituksen suositusikä ole 5 kk. Meillä ainakin oli allergikot jo sitä ennen allergisia, joten meihin ei ainakaan tulokset päde, jos niissä niin oli...