Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä taas ärsyttää yksi tuttava!
25.06.2010 |
Olishan se kiva kun osais vain antaa mennä toisesta korvasta sitään ja toisesta ulos, mutta kun ei osaa. Pakko purkautua jonnekin vaihteeksi.
Olen itse neljän lapsen työssäkäyvä äiti. Kasvoin alkoholistiperheessä ja minulla oli siis erittäin vaikea lapsuus ja jouduin olemaan perheen aikuinen kymmenvuotiaasta, kasvattamaan pikkusisarukseni jne. Siitä huolimatta kouluttautuin hyvin ja hankin hyvän ammatin. Nyt minulla on hyvä puoliso ja neljä lasta, asumme isossa omakotitalossa ja meillä menee ihan hyvin, harrastamme kaikenlaista, matkustamme paljon jne. Taloudellisesti huoleton elämä on mahdollista, koska lapsuudessani opin elämään säästäväisesti ja nyt minulla on myös hyvä palkka. Aikuisikänikin on tosin sisältänyt myös vastoinkäymisiä, olen sairastanut kaksi erittäin vakavaa sairautta, joiden vuoksi voisin ihan hyvin olla sairaseläkkeellä, eikä kukaan ihmettelisi, mutta sairauksista huolimatta taistelin itseni takaisin työelämään.
No, minulla on yksi tuttava, joka on ainakin minun näkökulmastani "hyvän perheen laiska lapsi". Käynyt useampia erilaisia kursseja, muttei koskaan ole kouluttautunut sen pidemmälle eikä ikinä ollut yli paria kuukautta yhtäjaksoisesti missään työssä. Pääosin hän oli aiemmin työttömänä. Nykyisin hän on yhden lapsen kotiäiti, mies käy töissä ja elättää. Tosin miehenkään palkka ei ilmeisesti ole mikään hirveän iso, koska naisen vanhemmat esim. sponsoroivat auton naisen käyttöön ja auttavat ilmeisesti myöskin muuten taloudellisesti. Lapselle kyllä on hankittu kaikki mahdolliset hilavitkuttimet ym. ja kyllä hän itselleenkin hankkii kaikenlaisia mukavuusjuttuja, käy hieronnoissa ja hoidoissa, ym. "rankan kotiäitiyden" vastapainoksi.
Nyt olen sitten viime aikoina huomannut, että tämä tuttava on yhä enemmän kateellinen minulle ja pitää asetelmaa EPÄREILUNA - siis itselleen epäreiluna!!! Hän valittaa, että kotiäideillä ei ole ollenkaan lomaa, kun meillä muilla on peräti neljän viikon kesäloma (siis neljän lapsen kanssa!). Samaten hänestä on epäreilua, että meillä on varaa lomillamme matkustaa ja että lapsillamme on kaikenlaisia harrastuksia, he pääsevät leireille jne. Hänelle kun ei kukaan maksa kunnolla siitä kotiäitiydestä kunnolla, eikä heillä ole varaa lähteä ulkomaille tai tehdä muita kivoja asioita...
Minun näkökulmastani hän on täysin saamaton nahjus. Häneltä on esim. mennyt monta työpaikkaa
sivu suun, kun hän ei yksinkertaisesti saa aikaiseksi hakea niihin. Lapsikin on unohtunut jo useamman kerran ilmoittaa johonkin kerhoon tms., mihin on ollut tarkoitus. Meillä on myöskin ystäväporukalla ollut jo vuosien ajan tapana kokoontua kerran kesässä jonkun luokse. Toissa kesänä hän ilmoitti, että voisimme tulla hänen luokseen, mutta lopulta hän ei kuitenkaan saanut koko kesänä päätettyä päivää ja välillä unohti koko asian niin, että lopulta emme tavanneet sinä kesänä ollenkaan...
Olenko nyt kohtuuton, kun minun mielestäni vika ei ole yhteiskunnan tai elämän epäreiluudessa, vaan hänen laiskuudessaan ja saamattomuudessaan? En ole niin läheinen, että viitsisin hänelle asiasta mitään sanoa, mutta ottaa vain päähän tämä täysin aiheeton kateus. Hänellä on ollut miljoona kertaa paremmat lähtökohdat kuin minulla ja mahdollisuus täysin samaan, mutta kun hän ei itse saa aikaiseksi yhtään mitään!
Kommentit (13)
Nimittän EI KUKAAN yhden lapsen kotiäiti, jolla on varaa ostaa kaikki hilavitkuttimet lapselle ja käydä itse hieronnoissa ym. ole KATEELLINEN neljän lapsen työssäkäyvälle äidille...! buaahhaaah! salli mun nauraa..:DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan kun maailmassa on niitä ihmisiä, jotka eivät itse viitsi tehdä mitään ja ovat syntyneet kultalusikka suussa ja SILTI ovat kateellisia ihan vain mistä tahansa yksittäisestä pikkujutusta, joka jollakulla toisella on paremmin.
kun mieheni kuoli ja jäin yksin lasten kanssa.
mikä tahansa mitä minulla on tuntuu olevan häneltä pois:(
Minulla ollut rankka elämä, sairauksia ja homehelvetti yms ja kälyllä ei mitään. Silti on minulle KAIKESTA kateellinen. Eli ei se ratkaise mitä jollain on, keteus vaan kalvaa tiettyjä persoonia.
Ymmärrän kyllä sinua täysin.
Siitä huolimatta, että muistutan joltain osin tuota nahjusta. Esim. en jaksa suunnitella eteenpäin kovin paljon, en lomia jne.
Mutta en olisi kehdannut esim. jäädä aikoinani vain esikoisen kotiäidiksi vaan menin heti töihin.
ja tajuan sen, että kun olen nyt hoitanut lapsia, se on ollut taloudellisesti kannattamatonta enkä kadehdi toisten etelänlomia vaan olen tyytyvinen että kotiäitiydestä huolimatta on rahaa ruokaan ja oman asunnon lainan lyhennyksiin ja korkoon, lasten harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimittän EI KUKAAN yhden lapsen kotiäiti, jolla on varaa ostaa kaikki hilavitkuttimet lapselle ja käydä itse hieronnoissa ym. ole KATEELLINEN neljän lapsen työssäkäyvälle äidille...! buaahhaaah! salli mun nauraa..:DD
ja ehkä siksi en tule kotirouvien kanssa toimeen
mutta olen oppinut hyväksymään sen että joillakin on ollut parempi elämä ja pääsevät helpommalla - ei se ole minulta ollenkaan pois.
aina elämä ei ole reilua
sen olen myos huomannut että joidenkin mielestä toihin meno on helpompaa kuin kotona olo.
ehkä se saattaa sitä ollakin, en tiedä.
tehkoon jokainen omat valintansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on rasitteena jokin henkinen ongelma, joka alentaa toimintakykyä. VAikka näyttäisikin, että ihminen on syntynyt kultalusikka suussa, voi tämän tärkeimmät ihmissuhteet olla olleet jotenkin vaurioittavia.
Tällainen ihminen ei vain saa oikein mitään aikaan, ja oma huono olotila purkautuu katkeruutena ja kauteutena niitä kohtaan, joilla on normaali toimintakyky ja psyyke.
Jotkut voivat selviytyä hyvinkin vaikeista olosuhteista "voittajina", jos heillä on siihen oikeanlainen temperamentti ja vahva geneettinen perimä psyyken osalta.
On varmasti turhauttavaa kuunnella kaverin juttuja ja valitusta asioista, mistä hän kokee jäävänsä paitsi - kyllähän ihmisen pitäisi kuitenkin ymmärtää, että tietyt asiat ovat ulottumattomissa, jos ei käy töissä tai on muuten vailla tuloja.
Joo on ärsyttävää, jos joku vaan valittaa ikuisesti asiasta, joka olisi hyvin omaala toiminnalla korjattavissa iänikuisen marisemisen sijaan. Sellaisia pidän lusereina enkä kaipaa seuraani.
Hyvä sulle, että olet kaikesta noin hienosti selviytynyt ja ilmeisen sisukaskin olet. Oletko miettinyt, että se sitten onkin sinun käymäsi kovan koulun hyvä puoli? NS. hyvien perheiden lapset voivat olla henkisesti nujerrettuja, eivät koskaan ole saaneet kokemusta omillaan pärjäämisestä... eli se mikä sinusta näyttää saamattomuudelta on ehkä todellisuudessa täydellistä itseluottamuksen puutetta?
Mulla on hyväpalkkainen ja vaativa duuni, mutta silti katson sen olevan kotiäitiyttä helpompaa ja tavallaan odotan itseni kannalta kovasti töihin pääsyä. "Harmi" vaan kun tuo lapsi on niin rakas, että sitä ei toisaalta kuitenkaan malttaisi niin suureksi osaksi päivistä toisten hoivaan uskoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vika on aina systeemissä
koita kestää, ymmärrän hyvn ärsymyksesi
Sitä pitää vain yrittää opetella olemaan välittämättä, vaikka väliin aika paljon ottaakin pattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vähän demareissakin.
Kaikki on yhteiskunnan vikaa ja kaiken pitäisi tulla ilmaiseksi ja mitään tekemättä. On epäreilua, että se joka tekee jotain saa enemmän kuin se, joka ei tee mitään.
Alue: Aihe vapaa
2 viimeistä viestiä sen osoittaa.
itse olen aika saamaton ja johtuu pitkälti siitä, että itsetunto on heikko.