Oletko antanut pyyteetöntä rakkautta miehellesi?
Kun rakastuit mieheesi, oliko se pyyteetöntä rakkautta, sellaista että et vain voinut olla rakastamatta ja antamatta rakkautta? Kykenetkö rakastamaan ilman odotuksia ja ehtoja? Miltä sellainen rakkaus tuntuu ja kuinka siihen pystyy?
Kommentit (3)
Sitä vaan rakastaa toista pohjattomasti huolimatta viosta tai muista.
kun se vaan on ja tapahtuu... katsoo tuota ukkoa kuinka se kaikkine vikoineen on jotain niin ihmeellistä. Kestää minua vaimonaan (kaikkine vikoineni myös) ja pitää huolta perheestä kaikin tavoin.
Herkkinä hetkinä sitä vain katsoo toista kun se ei huomaa ja tekee mieli itkeä onnesta, on se niin ihana ja niin oma... :) ei siihen tarvita mitään erityistä, kunhan vain on läsnä.
kun ihmiset sanoo että jos rakastuu niin sitten ei millään ole mitään väliä. Minulle kaikella on väliä! En voi rakastua ihmiseen joka ei ole sellainen johon voin rakastua myös järjellä. Esimerkiksi en voisi rakastua mieheen jolla on lapsia koska en halua miestä jolla on jo lapsia. Ja en voisi koskaan rakastua varattuun mieheen.
En rakastu helposti, vaan valikoivasti. Tietenkin jokaisessa ihmisessä on myös niitä huonoja puolia, mutta en ymmärrä miten joku voisi katsoa sormien läpi rakastuneena sellaisia asioita mitä ei järjissään voisi hyväksyä. Tai miten joku voisi jatkuvasti tehdä rakkauden eleitä ja kertoa rakastavansa jos toinen ei tee mitään suhteen eteen. Eli sillä tavalla ei rakkaus ole pyyteetöntä vaan sitä annetaan jotta saisi itsekin.
kun se vaan on ja tapahtuu... katsoo tuota ukkoa kuinka se kaikkine vikoineen on jotain niin ihmeellistä. Kestää minua vaimonaan (kaikkine vikoineni myös) ja pitää huolta perheestä kaikin tavoin.
Herkkinä hetkinä sitä vain katsoo toista kun se ei huomaa ja tekee mieli itkeä onnesta, on se niin ihana ja niin oma... :) ei siihen tarvita mitään erityistä, kunhan vain on läsnä.