Taas alkoi se sama kuin kolmosluokalla, muut pojat pelaa futista, mun poika ei pääse mukaan..

siis ei riitä, että seisoo siellä mukana vaan pelissä pitää pelata.



Oma poikani koki saman kohtalon, mutta myönsi itse, että vika on hänessä. Jalkapallossa on jalkapallon säännöt, ei siellä voi omia keksiä.

Olisiko poikasi kiinnostunut olemaan sitten maalissa? Usein ne lapset jotka eivät niin pelaile, voivat mielummin olla maalissa. Tosin sielläkin (ja varsinkin siellä) pitää tehdä osansa. Siellä ei tarvitse juosta ja ottaa niin kontaktia toisiin, mutta palloa ei saa pelätä. Tosin maalissaoloa voisi harjoitella. Riippuen siitä kuinka tärkeältä tämä pelaamiseen osallistuminen teillä tuntuu?



Oletko miettinyt miksi ei pidä jalkapallosta? Ymmärrän etteivät kaikki tykkää hirveästi kaikesta, mutta jalkapallo on liikuntaa siinä kuin muutkin jutut ja liikunnan ei pitäisi olla vastenmielistä. Miten teillä kotona voisitteko perheenä vaikka pelailla yhdessä ja antaa esimerkkiä että jalkapallo on kiva yhdessä olon muoto?



Meillä keskimmäinen lapsi (tyttö) ei tykkää joukkuelajeista. Veikkaan että kokee huonommuutta isoveljeensä nähden. Mutta silti kotona yritämme innostaa peleihin mukaan ja saatamme pelata perheenäkin. Puhumme asiasta innostavaan sävyyn. Oikeastaan kyseessä on sama kuin vaikka mikä tahansa koulunkäynnissä, kuten lukeminen. Hommaa ei tarvitse rakastaa, mutta perustaitoja voi harjoitella ja yrittää pitäisi.



Neljäsluokkalaiset pojat, jotka pelaavat mielellään futista tosiaan tykkäävät pelata. Jos joku vain seisoskelee kentällä tai jopa pistää vitsiksi jonkun asian, niin ei mielellään oteta peliin. Joukkueiden valinta voi myös joskus olla valtataistelua ja pelissä voi suorasukaisimmat aika tiukkaa arvostella joukkuekavereiden mokia. Siinä saa joskus kestää aika tiukkaa arvostelua, siihenkin on hyvä osata suhtautua. Mutta helpompi jos kotona aikuiset juttelee lapsen kanssa asiasta ja nämä kommentit opitaan olemaan huomioimatta liiaksi tai kertomaan kaverille takaisin ettei tuo ole reilua joukkuehenkeä.



Meillä aikanaan pojan kanssa piti puuttua kaverin pelitaitojen mollaamiseen ja opastaa lasta kannustamaan ei niin hyviäkin joukkuetovereita. Pelin kiihkeydessä piti muistutella että on vain peliä ja mikä on reilua toimintaa. Tämä ehkä kertoo näiden joidenkin muiden poikien asenteesta peliin...

Pomppii, juoksee, kiipeä, skeittaa, pyöräilee ja hyppii. Ehkäpä syynä on juuri tuo ettei toimi ohjeiden mukaan. Maaliin ei kyllä sovi, pelkää palloa. Täytyy vaan toivoa että jossain vaiheessa tämä "koko koulun pojat pelaa" kausi loppuu, ja poika saa seuraa kentän ulkopuolelle?

Meillä poika nyt viidennellä ja koulussa pihalla, jossa 4-6luokalaiset. Samoin on intoa pelata vielä sitä jalkapalloa kuin viimekin vuonna. Myös 6-luokkalaiset pelaavat vielä. Heillä ainakin siis ala-asteikä näyttää olevan sitä jalkapallon peluuta.



Erona että kun on enemmän lapsia, niin joukossa on useampi, jotka eivät tykkää pelata. He sitten tekevät muuta, kuten leikkivät vaikka rosvoa ja poliisia. Mutta yleensä kuitenkin useampi lapsi ja ovat sääntöleikkejä. Tosin joukko on jakautunut aika kahtia juuri sen mukaan ketkä pojista pelailevat ja ketkä ei (myös mielenkiintoista on ollut huomata että jalkapallonpelailijat kaikki harrastavat vapaa-aikana jotain liikuntalajia kilpatasolla, vaikka kaikki eivät siinä parhaimmalla tasolla kilpailisikaan).



Veikkaan että yläasteella tahti muuttuu ja sitten enemmän hajaudutaan ja "hengaillaan". Tosin voi olla myös että nyt pelaajista joku huomoimmasta päästä kyllästyy ja siirtyy poikasi kanssa puuhailemaan muuta, jos tahti kovenee liikaa.



t: Se aikaisempi vastaaja

On turha rutista kun paska on housussa.

Joskus kaikki pelaa, joskus vain osa. Jos poikani suostuisi leikkimään tyttöjen kanssa, asia helpottuisi, mutta ei, tässä iässä se ei vaan käy. Luimii mieluummin yksin nurkassa..



ap

On turha rutista kun paska on housussa.

Mutta kun ei kiinnostanut, ei voi mitään. Ei siitä pallon käsittelyn harjoittelusta ole hyötyä, jos poika juoksee maalissa karkuun, ja kyllästyy peliin parissa minutissa. Ei siis tykkää pelistä, vaan tahtoisi pelata koska vaihtoehto on olla yksin.

Varsinaiseen kysymykseen sainkin jo alusssa vastauksen, kun ei ole joukkuepelihenkinen, ei haluta mukaan. Ja pakottamalla en saa poikaa pelistä innostumaan.

ap