Naapurin poika ja leikkimään tuleminen meille

muutenhan homma menee päälaelleen, eli tyttäresi se hyväkskäyttäjä, tavallaan.

muutenhan homma menee päälaelleen, eli tyttäresi se hyväkskäyttäjä, tavallaan.

Jos naapurin _aikuinen_ tuppautuisi kylään ja haahuilisi ympäri kämppää tai katsoisi telkkarista mitä haluaa tai ottaisi kirjahyllystä kirjan jota menisi toiseen huoneeseen lukemaan, niin kuinka pitkään sitä katselisit? Jos tullaan kylään, tullaan viettämään aikaa toisen kanssa.

Toki lapsia voi joskus ohjatakin yhteiseen leikkiin/tekemiseen, vaikka lautapelejä pelaamaan tms jos muut leikit eivät yhdessä innosta.

mikäli eivät tunnu itse keksivän tekemistä. Tai muuta yhteistä tekemistä, vaikka piirtelyä, värityskirjojen täyttämistä, muistipelin tai Afrikan tähden pelaamista? Ehkä he sitten ennenpitkää alkavat keksiä niitä leikkejäkin.

Olen ehdottanutkin leikkejä ja yrittänyt ohjata. Tuolla viimeisimmällä käynnillään olin juuri laittamassa ruokaa, enkä siinä ehtinyt paneutua ohjaamaan lapsia sopivaan leikkiin :).



Mainittakoon, että yhdenkään muun kaverin kanssa ei tarvitse erikseen ohjata 6-vuotiaita minkään leikin pariin tai olla itse mukana koko ajan tarkkailemassa heidän leikkinsä edistymistä. Kaikkien muiden kanssa painuvat suoraan lastenhuoneeseen ja käynnistävät leikin.



Tämä muuten on tarkemmin ajateltuna yksi osasyy: minä en halua (kas tulihan se sieltä...) lasta leikkimään meille liki jokaisena päivänä jos ja kun hän ei oikeasti osaa oma-aloitteisesti leikkiä tyttären kanssa, vaikka tämä ehdottaa vaikka mitä leikkejä.

Ja taisin tässä juuri tajuta, että lähinnä minä en halua poikaa meille leikkimään. Noloa mutta näemmä totta. On aika rasittava vieras :-) noine vaelteluineen ja tosiaan viimeksi oli erityisen rasittavaa, kun yritin saada ruokaa ajoissa pöytään (yhdellä lapsista harrastus alkamassa, piti olla ruokaa riittävän ajoissa) ja sitten toinen tuli haahuilemaan eivätkä tyttären ja minun ehdotukset leikiksi ottaneet yksikään tuulta alleen.

et tietenkään päästä. Ihan hassu kysymys.

Kyllä kai sekin jo on ystävyyttä ja ollaan yhdessä?



Miksi kolmonen rinnastaa lapsen aikuiseen???



Jos ei halua leikkiä toisen kanssa, ei tartte.

Meillä naapurin lapset tekee niin että jos meillä lapset menee kysyyn: "Leikitäänkö" Niin jos leikkivät niin on OK että heidän lapset lopettaa vaikka 3 minuutin päästä. Sanoo lapsilleni että lähtekää meidän pihasta.

Joskus meidän lapsille on sanottu että pääsee leikkimään jos eka laskee 20. aidan luona.



Ei kenenkään tartte leikkiä jos ei halua mutta kyllä tarttee vähän miettiä pahottaako toiset mielensä.



Onhan se pirun rasittavaa tehdä ruokaa jos naapurin lapsi on olkkarissa. Miksi oma lapsi ei ole sielä? Koska se haluaa näpertää omilla leluillaan ja määrätä miten kuuluu leikkiä?



Minä sanoisin lapselleni että nyt menet leikkimään Martin kanssa kun sulle kaveri tuli jos ei lapseni tätä tajua niin sanoisin että tämä meidän ipana nyt ei jaksakaan leikkiä, nähdään huomenna! Ja saattelet ovelle.

että saattelen ovelle, jos ei ole leikkejä.



Tosin ei tuo mene niin, että lapseni ei yritä leikkiä "Martin" kanssa. Yrittää kovasti. Martti vaan haahuilee, ei siis olkkarissa vaan ympäri asuntoa. Mm. isoveljen huoneessa näprää ihan kaikkea. Martti ei siis asetu leikkimään mitään, jostain syystä.



Eli kuvio ei mene niin, että oma lapseni haluaa määrätä, miten kuuluu leikkiä :), vaan ettei Martti jostain syystä leiki.



Täytyy tosiaan vaan napakoitua lähtemään laittamisen kanssa ja todeta rauhallisesti, että nyt tämä vierailu taisi tältä erää loppua kun ei "Miina" nyt näytä sun kanssa leikkivän.

Meillä säännöt ja leikitään lastenhuoneessa ja joskus saa olla olkkarissa.

Nyt poikani kaveri jo käsittää, että meillä ei saa leikkiä suihkussa, saunassa, eikä meidän makkarissa. Eikä meidän jääkaapille saa mennä.

Meillä pitää olla lapsen kanssa ja isoveljen huoneeseen ei saa mennä, kuin isoveljen luvalla.

Miehen ansiota tämä, kun minä olin niin lepsu.

Minusta lapsi voi myös olla päättämässä kenen kanssa haluaa leikkiä ja kenen ei. Jos "ei-haluaminen" on satunnaista ja useimmiten sujuu leikit, voi siitä päätellä että ollaan kuitenkin oikeasti kavereita ja silloin tällöin on vaan huono päivä tms. Jos taas käytännössä aina mielipide on se, ettei jonkun kanssa halua leikkiä(/olla) niin ei tarvitse. Varsinkin jos kaveri on vain lapsen, eikä esim. lapsen äiti ole myös itselle kahvitteluseuraksi... ;) 6-vuotiaan kanssa voi jo keskustella ja kysellä haluuako leikkiä jonkun kanssa ja miksi/miksi ei. Ja jos ei halua ja syyt ovat hyvät niin ei sit tarvii väkisin yrittää leikkejä saada aikaiseksi. Eri asia tietysti on, miten kyseiselle pojalle ilmoittaa että enää ei pääse leikkimään... Tosin eiköhän se muutaman kerran kieltäytymisen jälkeen kyselykin vähene.



Isoveljen huoneeseen ei mielestäni pidä päästää kuin isoveljen luvalla, sen voi suoraan kieltää eikä syyn tarvitse olla sen kummempi kuin että isoveli ei ole kotona ja hän ei halua että huoneeseen mennään.