Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muilla pikkuvauvoja, joita pidettävä koko ajan sylissä?
01.10.2009 |
Mun kaksiviikkoinen ei viihdy sitten yhtään muualla kuin sylissä. Alkaa olla selkä ihan katki, rintarepussa kantanut koko ajan. Reppuun nukahtaa, mutta auta armias, jos laskee vuoteelle, niin heti rävähtää silmät auki ja alkaa itku.
Oletteko te muut "sylivauvoje"n äidit luovuttaneet ja kannatte suosiolla vauvaa koko ajan mukana esim. juuri kantoliinassa tai repussa? Onneksi tämä nukkuu kuitenkin yöt hyvin.
Kommentit (9)
mukana joko sylissä tai liinassa alusta saakka. En ole sen kummemmin miettinyt viihtyisivätkö muualla. Vauvalle on kuitenkin luontaista olla iholla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukana on vaan kannettava. Tilaa itsellesi säännöllisesti hieroja kahden viikon välein. Se on paras apu tilanteeseen.
kannetut lapset ovat myöhemmin oppivaisempia yms, kuin ns. koppaan hoidetut?
Koko tämän ajan olen kantanut tosi paljon, oma ryhtini on nyt aivan rempallaan. Eipä ole vaihtoehtoja ollut, kun en ole jaksanut kuunnella sitä käninää. Lapsi on kovin seurankipeä, kaipaa läheisyyttä, viihdytystä ja jatkuvaa liikettä. Ei viihtynyt liinassa, eikä repussakaan ellei ole päiväuniaika. En ole voinut siis juuri muuta tehdä kuin keskittyä lapseen. Odotan, että tulisi aika, että alkaisi vähän leikkiä itsekseen lattialla, että voisi vaikka jotain kotitöitäkin tehdä.
eli syliin se kuuluu.. Hopmmaa liina tai kantoreppu rintarepun sijaan niin voisi sinunkin elämäsi vähän parantua ;)
Puhumatttakaan vauvasi selästä. Se on myös kovalla koetuksella rintarepussa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Motoriikka kehittyy siinä paremmin kuin äidin sylissä/liinassa/kantorepussa.
Liinassa/sylissä kannetut lapset ovat keskimäärin motorisesti nopeammin kehittyviä kuin vähemmän kannetut. Tutustu tutkimuksiin ennenkuin lauot "totuuksia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan se vähän sitovaa, mutta en mä siitä suoranaisesti kärsinyt. Liinassa köllittelevä vauva oli musta niin ihanaa seuraa kuitenkin... nyt on haikea olo kun sitä pikkuista sylivauvaa ei enää ole. Tosin on se kyllä näin taaperonakin tosi hyvin sylissä viihtyvä.
Alue: Aihe vapaa
sylissä oikeastaan koko ajan. Toki vessassa jne. pakolliset olen jättänyt itsekseen. Ja välillä sitterissä niin että on katseyhteys ja jalalla kiikutellut. Vähitellen siitä sitten opeteltu, että itsekseenkin on ihan turvallista olla, lähellä on kuitenkin aina joku huolenpitäjä :) Nyt 8 kk:n ikäisen kanssa taas opetellaan kun on takertumisvaihe. On se rankkaa mutta kyllä se joskus helpottaa. Täytyy vaan yrittää virittyä siihen että nyt vauva tarvitsee läheisyyttä enemmän.