Kumman kokisit "pahempana", puolisosi pettäisi sinua vai
sen, että jättäisi kertomatta jo olemassa olevista lapsistaan tai lapsesta, syynä se, ettei saa tavata heitä? Voisitko antaa anteeksi, jos voisit niin miksi tai jos et niin miksi et?
Kommentit (3)
kahden näin erilaisen asian vertailun.
Pettäminen olisi sidoksissa juuri tähän, tämänhetkiseen suhteeseemme, joten kauhealta tuntuisi. Yrittäisin ymmärtää ja antaa anteeksi, mutta en ole varma pystyisinkö koskaan enää luottamaan - minua on petetty, toistuvasti ja törkeästi, edellisessä suhteessa.
"Salatuista" lapsista kertomatta jättämisen tulkitsisin niin, että asia on hyvin kipeä puolisolle eikä siksi ole saanut otettua "pöydälle". En tiedä vielä mikä olisi oma suhtautumiseni - aivan eri pohjalta se kuitenkin lähtisi kuin reaktio pettämiseen!
luottamus ja minusta se on yhtä paha. Molemmat voisin varmaankin antaa anteeksi, en tiedä, ei kokemusta.
Jos olisi pakko päättää, niin ehkä tuo kertomatta jättäminen pahempaa. Oma isäni ei ole koskaan ollut elämässäni ja ehkä osin siksi kokisin tuon pahempana. Jotta suhde voisi jatkua, niin vähintään vaatisin miehen tekemään kaikkensa, jotta jatkossa saisi tavata lapsiaan.
Se kertoisi, että mieheni ja minun välillä ei ole riittävästi luottamusta hyvän parisuhteen ylläpitämiseksi. Siihen verrattuna satunnainen yhden yön seksi olisi aivan pikkujuttu. Tietenkin "antaisin anteeksi", mutta suhdetta pitäisi kyllä alkaa rakentaa sen jälkeen aivan uudelta pohjalta, jos ollenkaan.