Miten eroon aamuäkäisyydestä? Aamu pilalla!
Tämä aamu alkoi taas rattoisasti... Esikoinen, 4 v, kömysi meidän sänkyyn ennen puol 7aa. Mies sitten siirtämään meidän herkkäunista vauvaa, joka siis nukkui aamusta meidän välissä. Mies siirsi vauvan tyynyä reippaalla kädellä ja tottakai tämä heräsi. No eipä nukahda vaavi enää uudelleen kun hänet on herätetty. Myös esikoisen yöunet jäi sitten liian lyhyiksi ja hän tulee olemaan äkäinen koko iltapäivän (kun ei enää päikkäreille nukahda).
Normaalisti meidän perheessä herätään 7.30-8 eli koko porukan unet jäi yli tunnin liian lyhyeksi. Muutenkin olen yleensä aamuäkeä. Tarvisin hetken hiljaisuutta ja rauhaa herättyäni, mutta eihän sitä meillä saa, kun mut ovat varsinaisia höpöttäjiä heti aamusta. Sai sitten mies "tosi mukavan" aamun ennen töihin lähtöä... Vaimo tosi äkäinen. En todellakaan ole herättyäni juttutuulella ja hän kovaan ääneen vitsailee ja tyrkyttää aamiaista ja villiinnyttää lapsia. Joo ja ehtii tehdä tämän ja sitten häipyy töihin. Viikonloppuisin hän kyllä nukkuu pitkään, minä taas en tuota hetken hiljaisuutta saa silloinkaan vaan möly on päällä heti herättyäni.
Miten tällainen tilanne ratkaistaan? Siis hetki hiljaisuutta, tarvitaan kipeästi. Pieni asunto ja muut pirteitä heti herättyään. Minä en... vaan vituttaa!
Kommentit (6)
etta hoitaa lapsia puoli tuntia tiettyina aamuina (esim. yks vkonloppuaamu ja pari arkiaamua). Saisit noina aamuina herata rauhassa. Jos mies on aamuvirkku niin sita suuremmalla syylla.
Itsellani auttaa kun saan heti jotain syotavaa (verensokeri nousee). Lisaksi pitaa nukkua tarpeeksi eli menna tarpeeksi aikaisin nukkumaan. Joskus sanon lapsille et aiti on nyt akainen, puhutaan aamupalan jalkeen (ei onnistu ihan pienille). Meilla myos saanto etta aanileluja ei saa kayttaa ennenkuin kaikki on lopettaneet aamiaisen (erityisesti aiti).
Mun on siis pakko yrittää mennä aikaisin nukkumaan että saisin riittävästi unta. Meilläkin on joskus noita turhan aikaisia aamuja. Pienin, 3v, joskus herättelee mua puol 7 vaikka meidän pitäisi herätä vasta joskus puoli 8... Olen sit tosi äkäinen jos en ole saanut nukkua tarpeeksi. Tai jos pienin ei herätä mua niin sitten joku vanhemmista lapsista hyökkää veskiin just siinä ennen 7:ää. Siihenkin herään sitten.
Eli pakko ois mun mennä viimeistään klo 23 nukkumaan. Oon paremmalla tuulella jos olen saanut riittävästi unta. Muuten olen tosi äreä ja pahantuulinen.:((.
Tätä se teettää kun ei ole öisin ja aamuisin saanut olla rauhassa viimeiseen 8 vuoteen!!
kun näistä pieninstä ei aina tiedä milloin nousevat. En ihan viideltä viitsisi nousta saadakseni omaa aikaa. Sitten olen äkeä vaan sen vuoksi etten ole nukkunut tarpeeksi.
Jaa-a. Kuten joku mainintsi, tätä se teettää kun viimeiseen 8aan vuoteen ei ole rauhassa saanut olla...
Tuo rauhallinen oma aamu ja sitten tunnin lenkki tekis terää. Nyt ensin villi aamu ja sitten tunnin vaunulenkki menee höyryjä päästellessä. Sitten onkin jo ruoka yms. kodinhoitohommat, eli ei rauhallista hetkeä lainkaan. Ehkä minua ei oltukaan luotu äidiksi!
(kauhea tajuta se nyt, kun lapsia on 3, voi minun pieniä lapsiparkoja!)
Meillä pikkasen aamut nyt parantuneet kun pienin jo yli 3v. Mutta sanotaanko että kesään saakka yöt ja aamut ovat olleet yhtä hulinaa:(. Meillä ongelmana on myös kaksi yökastelijaa, tämä 3v sekä isompi kohta 7v!! Eli voivat herätä keskellä yötä märkään sänkyyn ja sitten meidän pitää nousta vaihtamaan petivaatteita jne.
Meillä ei ole ainakaan aikaisemmin toiminut se että olisin noussut aikaisemmin kuin lapset. JOs heräsin esim. klo 6.30 niin poika 8v on aina varmasti herännyt. HÄn kun on sellainen ettei halua jäädä mistään paitsi, nukkuu aamuisin kevyesti ja nousee vaikka väsyttäisikin:(. Että se siitä äidin hetkestä!
Joskus tuntuu kyllä että saako sitä koskaan olla rauhassa?? Ei edes yöllä! Mäkin tarvitsisin aamuisin aikaa vain heräillä tai olla rauhassa hiljaa. Ei kai sillä oikeasti ole tekemistä mitään sen kanssa onko hyvä äiti vai ei?
Mutta mukava kuulla etät on muitakin joilla sama ongelma!
5
mutta itseä harmittaa sitten jälkeenpäin nuo aamun kenkkuilut. Olis kiva toivottaa miehellkin mukavaa työpäivää joskus hyväntuulisena ja rakastavana vaimona eikä aamun hurjana noita-akkana...
Onneksi mies jo tuntee tavat, soittelee kotiin yleensä siinä klo 9-10, kun olen jo oikeesti herännyt. Silloin voidaan jo jutellakin.
Kauhulla vaan odotan tulevaa talvea, kun tuo pimeys ei ainakaan aiempina vuosina ole aamuäkeyttä ainakaan vähentänyt!
eli oon aamuisin TODELLA äreä sen ensimmäiset puoli-pari tuntia. Mies on kuin duracell-pupu, eli laittaa radion kovalle ja lauleskelee, vitsailee ym. Lapsia ei ole vielä, mutta koira löytyy. Ja meidänhän huushollissa ei mikään tapahdu ilman "äitiä".
Olenkin ottanut tavaksi herätä vähintään puoli tuntia ennen miestä, jotta saan rauhassa hiljaisuudessa juoda aamukahvin. Koiran olen myös opettanut nukkumaan, vaikka itse olenkin hereillä. Koira nousee vasta kun menemme lenkille.
Ja jos mietit että ei ole mahdollista herätä aiemmin, niin siinä on vain tahdosta kyse. Itsellä herätykset välillä viideltä aamulla, jonka jälkeen koko päivä töissä. Mutta päivä menee kokonaisuudessaan paremmin kunhan saa sen oman pienen aamuhetken... Ja vapaapäivinä jos haluan nukkua pitkään, heti herättyä lähden tunnin lenkille, jolloin saa omaa aikaa.
Jos on sekava teksti, pahoitteluni.