Kuinka usein leivotte?
Lasten kanssa tai itseksenne?
Tänään jutteli puistossa erään äidin kanssa leipomisesta. Hän oli sitä mieltä, ettei lasten kanssa voi eikä tarvitse leipoa ja helpommalla pääsee kun ostaa kaupasta.
Itse taas tykkään leipoa. Meillä leivotaan viikottain. Keskiviikkona leivottiin lasten kanssa pullaa, kun ei ulos päässyt. Hauskaa oli kaikilla, vaikka sotku oli melkoinen. (Juuri tämän sotkun takia puistotuttavani ei kuulema leivo).
Ainut asia mikä leipomisessa minua ärsyttää on se jälkisiivous ja tiskaaminen, meillä kun ei ole tiskikonetta. Mutta kun heti tekee niin jää hyvä mieli. Meidän lapset tykkää leipoa ja innoissaan sitten syövätkin omia leipomuksiaan. Kuinka teillä nämä asiat menee?
Kommentit (5)
Lapsi on "apuna" eli syö sitä taikinaa ja sotkee. Mutta onhan se kivaa puuhaa. Vielä kun joku söis ne kaikki leipomukset, pakastin alkaa pursuilla :)
harmi vaan että tulee samalla puputettuakin niitä leipomuksia, joten siksi leivo harvemmin :)
en pidä leipomisesta. Lapset leipovat muutaman sukulaisemme ja joskus isänsä kanssa kotona.
lapsia yksin. Lasten isä on lähes aina töissä joten aikani ei riitä muutenkaan mihinkään. Vähän harmillista, mutta aikansa kutakin.
Leivon pari-kolme kertaa kuukaudessa, ja lähinnä siksi, että yksivuotias rakastaa leipomista. Lapsen kanssa leivon aina sitä samaa sekoitettavaa peruskakkutaikinaa, johon ei tarvita vatkainta, ja josta tehdään vuoronperään muffinsseja, piirakkaa tai kuivakakkua. Lapsi osaa jo sekoittaa kuiva-aineita tarmokkaasti, sekä tyhjentää isoon kuppiin aineksia pienemmästä kupista. Mustikoiden ja vadelmien syöminen ennen taikinaan laittoa onnistuu myös mallikkaasti.
Joo-o, sotku on hirveä. Minkäs teet, sellaista on elämä.;)