Muita joita kyllästyttää nykyajan nimikäytännöt?

vähänkö oot Jumalasta seuraava?

ilahdun perusnimistä. Ajattelen aina, että onko Jemina Jadessa Virtanen, Rosalin Erica Miettinen, kovin varteen otettavan kuuloinen henkilö aikuisena. Työnantajana kiinnitän aina huomiota nimeen, jämäkkä nimi, hyvä työntekijä.

Rankaiset viatonta ihmistä hänen vanhempien antamasta nimestä.

Eihän kukaan itse voi omalle nimelleen mitään. Voi olla siis luotettava ja jämäkkä työntekijä aikuisena, vaikka nimi olisikin tyyliä Jadelle Lumia Odessa Kämäräinen... :D

tai pikkupomottaria erityisen viisaana väkenä :D

Työnantajana kiinnitän aina huomiota nimeen, jämäkkä nimi, hyvä työntekijä.

sekoituksen yltiömäistä erikoisuuden tavoittelua, ihailemiensa julkkisten esimerkin noudattamista, teennäisen (joissain tapauksessa aidon) globaaliuden tavoitetta ja perinteitä. Sillisalaattihan siitä tulee.

Minusta on yksinomaan hyvä, että vanhemmilla on mielikuvitusta ja tahtoa miettiä lapselle sopiva nimi, etteivät kaikki ole luokassa Kaisoja ja Pekkoja.

väkisin se mummon tai vaarin nimi - ei sovi!



esim. Kiara Ritva Amelie, Leon Antero Ambrosius

senja sara loviisa ?

minua ei ylipäätään elämässä häiritse toisten ihmissten valinnat tai tekemiset. Pääasia, että saan itse kohdallani toteuttaa tätä valinnan vapautta myös.

Sara Loviisa, aivan ihana :)

koko nimi perusnimiä tyyliin Liisa Marja Lyytikäinen on jotain NIIN tylsää. miksi kaikkien pitäisi olla tylsän samannimisiä?

Silloinhan niitä Kaisa Susannoja oli pilvin pimein.

30-40-luvulla tuli muotiin kaksoisnimet tyyliin Marja-Leena, Sirkka-Liisa, toista nimeä ei välttämättä ollenkaan.

Nyt tykätään antaa kolme etunimeä, joista 1-2 suvusta.

Miksi ap:lle 70-luvulla yleinen nimeämistapa on se ainoa oikea?

kuin Sarlotta Mexicaana LaTeesha

eikä Kaisoja ja Pekkoja... :D

Minusta on yksinomaan hyvä, että vanhemmilla on mielikuvitusta ja tahtoa miettiä lapselle sopiva nimi, etteivät kaikki ole luokassa Kaisoja ja Pekkoja.

Sara Loviisa, aivan ihana :)

onnistua enää :D

Leena, Liisa, Maija, Anna ja Esko, Matti, Martti.



Mutt atrendi sekin on, ja menee taas muodista 10 vuoden kuluessa.

mutta ollaan kaksikielinen perhe, ja nimien on toimittava molemmilla kielillä.

Siinä missä ennen elinpiiri oli hyvin pieni ja suppea, nykyään koko maailma on avoiv. Suurimmalla osalla on ystäviä/sukulaisia/tuttavia ulkomailla. Moni opiskelee/asuu töiden atikka vaikka sapattivuoden ulkomailla. Lähes kaikki myös matkustelevat paljon (ja vaikka itse ei mitää em. tekisi, niin todennäköisyys siihen että se lapsi aikuisena em. tekee on SUURI...!)



Eli kannattaako sitä lasta paiskata Väinö nimellä, varsinkin jos sukunimi on sarjaa "Vähä-Rääkkylä"... Kannattaa ennemmin antaa sellainen nimi joka on kohtuu helppo lausua kaikkialla, ja jota ei tarvitse koko ajan tavata.



Monissa monikulttuurisissa perheissä annetaan myös nimi molemmista kulttuureista (ja HUOM; monikulttuurinen perhe on jos toinen vanhemmista on vaikkapa ranskasta tai italiasta, ei tarvitse mennä toiselle puolelle maapalloa) ja siksi yhdistelmä Anna Sophie Aulikki voi kuulostaa hassulta, mutta olla ihan looginen Anna --> sopii molempiin maihin ---> Sophie ---> toisen vanhemman suvun mukaan Aulikki ---> toisen vanhemman suvun mukaan.

ei Suomesta mihinkään muuta. Eihän täällä jumaliste suostuta muuttamaan enää edes Suomen sisällä, kun täti ja eno ja serkut ja bestikset asuu Kyrvätperällä eikä niitä voi sinne jättää. Mieluummin elellään tukiaisilla.

Todennäköisintä on, että Andre Albert Ala-Piukka toimii kunnanmerkonomina Pallinmäen kuntakeskittymässä edelleenkin.

Siinä missä ennen elinpiiri oli hyvin pieni ja suppea, nykyään koko maailma on avoiv. Suurimmalla osalla on ystäviä/sukulaisia/tuttavia ulkomailla. Moni opiskelee/asuu töiden atikka vaikka sapattivuoden ulkomailla. Lähes kaikki myös matkustelevat paljon (ja vaikka itse ei mitää em. tekisi, niin todennäköisyys siihen että se lapsi aikuisena em. tekee on SUURI...!)

Eli kannattaako sitä lasta paiskata Väinö nimellä, varsinkin jos sukunimi on sarjaa "Vähä-Rääkkylä"... Kannattaa ennemmin antaa sellainen nimi joka on kohtuu helppo lausua kaikkialla, ja jota ei tarvitse koko ajan tavata.

Monissa monikulttuurisissa perheissä annetaan myös nimi molemmista kulttuureista (ja HUOM; monikulttuurinen perhe on jos toinen vanhemmista on vaikkapa ranskasta tai italiasta, ei tarvitse mennä toiselle puolelle maapalloa) ja siksi yhdistelmä Anna Sophie Aulikki voi kuulostaa hassulta, mutta olla ihan looginen Anna --> sopii molempiin maihin ---> Sophie ---> toisen vanhemman suvun mukaan Aulikki ---> toisen vanhemman suvun mukaan.