Miten selvitä järjissään vauvan valvottaessa?

olet nyt yksin vauvan kanssa etkä jaksa, niin soita nyt ihmeessä jollekkin/ jonnekkin. Tai mee rimputtaan naapurin ovikelloa, ennen kun teet jotain kohtalokasta.

Itselläni meni valvomisessa terveys.

Kun valvoo tarpeeksi kauan, todellakin alkaa olla aika järjetön. Muisti menee ja muuttuu sekavaksi, huimaa ja ei kertakaikkiaan kykene oikein mihinkään. Hormonit aika pitkään kannattelee. Itse olen selvinnyt seuraavilla konsteilla: nukun aina kun vauva nukkuu. Unohda siivous yms. pidä vain huolta unesta. KÄytä kaikki liikenevä aikasi nukkumiseen. Jaa valvomisvuoroja, jos sinulla on joku jonka kanssa jakaa. Meillä mies otti vuoroja. Itse lypsin ja sain nukkua aina välillä. Kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle, mieti että tätä kestää oikeasti vain hetken.



Tsemppiä

niin selviät!

Olen kyllä yksin vauvan kanssa, siis yh. Mutta ei tilanne niin kauhea ole. Rankkaa on toki, muttei kestämätöntä. Ihan käytännön pikkuvinkkejä vain otan vastaan, että mitä kukakin kokeillut ja hyväksi havainnut. Tietty kilautan kaverille, jos oikein pahaksi äityy unettomuus. Hyvä vinkki sekin. Ap

Tai mee rimputtaan naapurin ovikelloa, ennen kun teet jotain kohtalokasta.

mutta ihmisten ennätys valvomisessa on 5 vrk. Sitä ennen aistit pettää, alkaa nähdä näkyjä yms. Lopulat nukahtaa vaikka mikä olisi.



Mutta ennen kuin menee tähän, niin yritä nukkua, edes vähän. Kun oikein pahaksi menee, niin uni on ykkösprioriteetti, eli aina kun vaan mahdollista niin lepää. Joka kerta ei tietty saa unta, mutta torkkuminen ja pelkkä paikallaan olo silmät kiinnikin on parempi kuin ei mitään.

kahteen viikkoon nukkunut mitään! Istualtani paketoin lahjoja ja nukahdin siihen..kunnes taas tuli herätys. Kerran yöllä hakkasin tyynyä nyrkillä, sitten ukko kömpi jalkeille ja jatkoi valvomista. Miehellä mahtavat unenlahjat ja meillä oli niin pieni asunto, että ei olis auttanut, jos ukko olis valvonut...



Ja vauva nukkui vain puolen tunnin pätkiä 24/7! Oli todella riipaisevaa aikaa, mutta muisto vain enää.. Meni muuten sairaalaan unikouluun puolivuotiaana ja sen jälkeen tuli paratiisi kotiimme!

ota vauva viereen, jos se ei huuda voit torkahtaa.



juo kahvia kun et pysty nukkumaan.



hanki apua vauvanhoitoon

silloin on tosiaan nukuttava juuri silloin kun nukkumiseen on mahdollisuus ja unohdettava kaikki ylimääräiset. Kunhan saat ruokaa ja vauva tulee hoidettua, apua täytyy hakea jos olet yksin tai on isompi jonka kanssa on pysyttävä päivällä hereillä.



En muista kuinka pitkään olen pahimmillani valvonut vauvan takia, mutta kerran heräsin keskellä päivää puheluun ja mietin ainakin kaksi minuuttia mikä ihme on nimeni että voin sanoa sen puhelimeen, lopulta sanoin haloo!

Tosiaan olo ihan psykedeelinen: näin näkyjä, olin kuin kännissä ja naureskelin itsekseni.

niin opettele nukkumaan kun imetät kyljelläsi, tai ei sitä edes tartte opetella kun tarpeeksi väsyttää. Meillä kaksi vartin pätkissä vauvana nukkunutta ja tolkuissani pysyin nukkumalla noin joka tunnin pätkiä välillä.

ennen kuin alkoi helpottamaan? Jaksoitteko tavata ketään tuona ajanjaksona?



Mä en jaksa tavata ketään, puhelimeenkin vastaaminen tekee tiukkaa. Ulos olen kyllä väkisinkin mennyt vaunuilemaan n. tunnin ajaksi, ettei ihan höperöksi tulisi. Näkee ihmisiä, muttei tarvitse jutella heidän kanssaan.. :o)



Ap

nuku päivällä kun vauvakin nukkuu.

kaksi vuotta puolen tunnin pätkiä (totaalina siis 2h/vrk). Pää oli sekaisin, silloin kun kauppaan jaksoin lähteä (kerran viikkoon), nukahtelin kassalle, odotellessa tien vieressä, että pääsen ylittämään suojatien jne. Kadotin ja unohtelin tavaroita joka paikkaan, laitoin mm. roskapussin ruokakassin sijaan jääkaappiin (ja tietty ruuat heitin roskiin...).

YH olin myös, ei puhettakaan, että kukaan olisi auttanut. Neuvolassa naurettiin, että niinhän sitä kuuluu vanhemman valvoa lapsensa kanssa...



Aivan hirveää aikaa. Olin niin poikki, etten jaksanut edes yrittää laittaa rytmiä johonkin järjestykseen. Pyysin unikoulu mahdollisuutta, vaan sitä ei ollut. Sanoivat, että pidä itse. Lopulta sitten pidinkin (lapsen ollessa 2,5v), huusi viikkoja putkeen, istuin sohvalla sen ajan, kun odottelin, että ensin on mennyt minuutti, kävin kaatamassa sänkyyn, kaksi minuuttia, kaadoin sänkyyn, 4 minuuttia, kaadoin sänkyyn, 8 minuuttia kaadoin sänkyyn... Kuusi tuntia illassa. Nukahtaa ei voinut koskaan, koska pelko siitä, että "lapsi herää kohta kuitenkin", oli saanut pään jo niin sekaisin, ettei vaan osannut nukkua.



Toivottavasti pääset vähemmällä...

Ja niin, ketään en pariin vuoteen tavannut, en jaksanut, eikä ketään kiinnostanut, koska en voinut lähteä mihinkään ilman lasta.

Vauva ei varsinaisesti itke, mutta känisee koko ajan, ja ellei siihen puutu, muuttuu itkuksi. Koko ajan pitää olla rinta suussa. Tuttia ei osaa syödä, vaan plupsauttaa sen suusta hetken päästä.



Ap

on ilmeisesti tottunut liian hyvään palveluun. Koita kapaloida, joskus sekin voi auttaa.

Itseasiassa 11 vuorokautta on pisin valvottu aika.

kuin selvitä. Tiukkaa teki, mutta kuka muukaan sitä vauvaa olisi hoitanut? Kyllä pari kertaa kävi mielessä, että ehkä lopetan meidän molempien elämät, koska ei näin voi yksinkertaisesti elää, mutta... No, läpi vaikka harmaan kiven!



Jos vauva vaan suostuu olemaan sun lähellä, niin nuku vaikka sen vieressä. Omani ei suostunut, huusi vaikka mitä teki. Ainoa missä oli hetkeäkään tyytyväinen, oli sitteri, jota keinutettiin. Vielä puoli vuotta senkin jälkeen, kun ei enää sitteriin mahtunut, keinutin jalalla ilmaa :D Siihen vaan rutinoitui niin...



Koeta ajatella, että väsymystä tulee ja on, nuku aina kun kykenet. Itse joskus harhaisena mietin, että haluan aikaa itsellenikin; vaikka vain sen 10min, kunnes lapsi taas huutaa. Luultavasti en olisi saanut untakaan, mutta olisinpa edes maannut hetken. Mutta käytin senkin tv:n katseluun tms. Sitä kaipasi niin paljon aikaa itselleen, vaikka sitten suihkussa käymiseen. En tiedä, mitä olisin voinut tehdä lapsen kanssa toisin (paitsi pakottaa jonkun hankkimaan apua vaikka lastensuojelun kautta), mutta niin se pikkulapsiaika vain meni. Ei meillä vieläkään nukuta täysin (lapsi 4v), heräilee pari, kolme kertaa yössä. Mutta tämä on jo helppoa, kun ei tarvitse enää tuntitolkulla nukuttaa. Huutaa, mutta nukahtaa kuitenkin parissa minuutissa...



15

Ap

Meillä poika oli huono nukkuja ja herätti minut 3-10 kertaa yössä ja vain tissi kelpasi. Mies osallistui sen minkä pystyi mutta oli paljon työmatkoilla. En laskenut minkä verran poikani kanssa valvoin häntä imettäen ja kanniskellen. Lopuksi väsyneenä lattiatkin alkoivat tuntua pehmeiltä. Mutta ei auttanut kun oli isosisko ja myös koira huollettavana.



Nyt lapsia on kolme ja uusi vauva nukkuu yönsä hyvin (mutta ei juuri päivällä). Poikakin on alkanut 3-vuotiaana nukkumaan. Olen paljon virkeämpi kolmen lapsen äitinä kuin kahden :)