En kestä en kestä en en en en
2,5 vuotias on KAKSI tuntia mölisyt, kitissyt, huutanut, karannut sängystä, ottanut vaipan pois ja kussut sänkyyn, ruinannut vettä... olen komentanut, selittänyt, silittänyt, jättänyt huomiotta, karjunut karjunut HUUTANUT karjunut ja hakannut seinää, yrittänyt olla tukistamatta, painamatta väkisin sänkyyn... ja siellä se huutelee edelleen, rämppää ovea, ravaa edestakaisin...
En vaan kestä enää, EN! Yksin noiden kanssa (isoveli parka yrittää nukkua kiltisti kyllä) vielä MONTA päivää enkä saa tuota pikkupirua nukkumaan, en vaikka MITÄ tekisin. Menen taas itse ensin nukkumaan ja sammuu sitten kun sammuu. Ei hetkeäkään omaa rauhaa. Aamulla herää klo 7 ja päiväunia nukkuu max tunnin. Millä tuo lapsi jaksaa?? Minä en jaksa. Miten suoritan nämä päivät lyömättä tai tukistamatta??
Kommentit (19)
Ei meillä 2v mene ennen ysiä koskaan edes sänkyyn, sillä siitä seuraa juuri tuota...
olet siis tehnyt kaikkea vuoronperään,silittänyt,ollut huomioimatta,selittänyt..
ei se lapsiparka tiedä että olet tosissasi.
ÄLÄKÄ SAATANA HUUDA JA KARJU SILLE LAPSELLE!!! Ei ole sen syy,jos et osaa kasvattaa!
Voin kertoa että olin ekan tunnin ajan hyvin rauhallinen ja johdonmukainen. Joka kerta olen vienyt lapsen sänkyyn, silittänyt, selostanut että nyt on yö ja nukutaan, sitten jättänyt pienemmät äänet huomiotta ja mennyt vasta kun huuto alkaa.
Ja olen karjunut ja hakannut seinää ihan itsekseni toisessa päässä taloa.
Ja nyt en oikein enää tiedä uskallanko mennä tuonne, etten tosiaan ala huutaa ja tukistaa.
Kolmoselle kiitos, tuossa voi hyvinkin olla perää... isompi kun vaan on aina nukahtanut kahdeksalta, en ole tullut ajatelleeksi. Jotenkin tuntuu että yöuni ei olisi riittävä jos nukkuu 21-07... Ehkä tämä helpottaa kun menee päiväkotiin ja on herättävä 6.30 joka aamu.
Oma kokemukseni on, että kun akut on kakruilta käytetty loppuun, niin enintään puoli tuntia menee siihen, että nukahtavat. Kaksi tuntia pelleilyä ennen nukahtamista kuulostaa sikäli paljolta, että ehkä tosiaan yrität nukuttaa lasta liian aikaisin - tai sitten fyysinen aktiivisuus päivän aikana on jäänyt liian vähäiseksi.
Yksi juttu, josta pidän aina kiinni, on, että lapseni eivät saa illalla herkkuja, eivätkä edes kaakaota iltapalalla. Sokeri pistää lapset ylikierroksille, eikä siitä härdellistä ihan hetkessä selviä.
Ymmärrän täysin, jos pinna palaa ja tulee huudettua. Olen itse paljon yksin kahden pienen kanssa, koska mies on työnarkomaani. Ei me olla täydellisiä kukaan, mutta aina voi miettiä, että miten homman sais hoidettua paremmin.
Tsemppiä!
kun täyttää kymmenen.
Joo, siinä meni tuon yhden teoria siis...
Ota pikkuiselta päiväunet pois, ap.
parina päivänä päikkärit väliin tai ihan minimiin esim. max.30min. On illalla niin väsy, että nukahtaa nopeasti (varaudu aikaisiin iltoihin) ja saatte taistelutilanteen poikki. Tämä on lastenlääkärin neuvo meille.
6: Tuo on kyllä sellainen duracell-pupu, että liikuntaa tulee väkisinkin pitkin päivää... tänään kyllä ilta oltiin siätiloissa, ehkä siinä selitystä. Tää toistuu kyllä aika monena iltana viikossa, mutta ehkäpä tosiaan ongelma on pienempi niinä iltoina kun ovat iltapalaan asti juosseet ulkona.
Iltapalana meillä on aina kaurapuuro vauvojen soseella höystettynä + maito, eli sokerilatauksesta ei pitäisi olla kyse.
Kiitos sinulle asiallisesta vietistä!
ap
Tsemppiä ap. Toivottavsti pikkunen on rauhottunut jo.
Taas viesteistä, täytyy kokeilla minimi-päiväunia parina päivänä, vaikka kirpaiseekin ajatus ettei saa edes päiväuniajaksi sitä omaa hetkeä... mutta jos siitä sitten oli hyötyä myöhemmin. Tuntuu vaan hurjalta lopettaa päiväunet. Isompi, tuo 5-vuotias muuten nukkuu myös edelleen sellaiset vajaan tunnin päikkärit ja silti menee ongelmitta nukkumaan, on nuo niin erilaisia kyllä muutenkin.
ap
Tuli ihan pikkuinen ahdistus sinun puolestasi ja palasi tuo aika mieleeni. Meillä on kaksoset, jotka nukkuivat todella huonosti päivällä ja illalla sitten unen saaminen oli vaikeaa...jätä päikkärit kokonaan pois, nyt heti. Ja tsemppiä, kyllä sinä selviät, usko mua :)
ja nyt tuolla on ihanan hiljaista :)
Täytyy mennä tarkistamaan että on sammunut sänkyynsä eikä huoneensa lattialle kuten jonain iltana tamän rumban päätteeksi kävi...
ap
ovat tärkeitä lapselle, että aina tehdään samalla tavalla.
esim. meillä iltarutiinit ovat iltapala, suihku, hampaiden pesu ja iltasatu sohvalla. Jonka jälkeen omiin huoneisiin sänkyyn. Saa ottaa kirjan, mutta usein eivät kovinkaan kauan sitä selaile.
Tsemppiä!
rutiinit on meilläkin, joka ilta samat hommat ja samaan aikaan. Esikoisen kanssa ei tosiaan ikinä tällaista ongelmaa ja siksi ollaankin nyt ihan hoo moilasena. Täytyy vaan uskoa että tästä se joskus asettuu...
Kiitos vielä tsempeistä. Pikkuinen nukkuu :)
ap
Meillä 2,5v lopetti päiväunet. Siitä huolimatta nukutuksissa meni pahimmillaan 6h/ ilta. Oli huikeaa olla yksinhuoltaja, teki todellakin mieli toisinaan pistää kämppä palasiksi... Olisi tehnyt mieli itsekin nukkua, niin yksi pyörii ympäriinsä, ravaa ja huutaa. Ei siinä auttanut myöhempään nukuttaminen (sama se, aloititko nukuttamisen klo.20 vai 23, silti kesti sen 6h...). Ja aamulla ylös klo.6...
Voin sanoa, että hermoa se kiristää, mutta sulla on ilmeisesti ap mies kuitenkin jossain vaiheessa tulossa taloon takaisin ja arki helpottuu? Ja lupaan, että kyllä se juoksentelu ja huutelukin jossain vaiheessa lakkaa... Vaikka se ei juuri tällä hetkellä aiheutakaan mitään helpotuksen ja onnen tunnetta ;)
Neuvoa en kyllä osaa, millä sen lapsen saa nukkumaan, omani oli sen verran haastava tapaus, etten voi edes kuvitella, miten ikinä jaksoin ne ekat neljä vuotta sitä touhua... Jaksamista!
ja ihan tutulta kuulostaa tuo meininki. Rutiinit ja liikunta yms. ei auta yhtään mitään (vaikka tietysti nekin täytyy olla kunnossa) - ainoa keino on jättää päiväunet joko kokonaan pois tai ihan lyhyiksi. Jos annat nukkua päikkärit, niin sitten jo heti kahdentoista maissa puolisen tuntia, ja sitten yöunille 20.30-21. Tämä on meillä helpottanut tilannetta. Tsemppiä!
Mitä tällaisiin ketjuihin kettuilu auttaa. Onko sinulla koskaan ollut vastaavaa tilannetta?
Vaikka mulla useimmiten mies kotona esikoisen iltanukutusrumbat ovat edelleen tuoreessa muistissa ja itkua väänsin kun väsyneenä yritin pitää itseni kasassa. Yritä viimeiseen asti olla hermostumatta, sillä senkin lapsi vaistoaa (ainakin meillä meni aina vaan hurjemmaksi, mitä enemmän äiti puri hammasta). Ja sitten tosiaan kokeile yöunille menon myöhäistämistä ja päiväunien lyhentämistä, jostain voi löytyä ratkaisu. Meillä sisarukset ovat hyvin erilaisia unitarpeitaan myöten, on tullut todettua, että se mikä toimii yhdellä, ei toisella ehkä toimikaan:)
Tsemppiä!
kun on 3 kertaa päivässä ulkona, juoksutan näännyksiin, ja hyvät sapuskat päälle, illalla ammeeseen ja sit nukkuun!
Myötätuntoinen hali sulle ap.
Meidän poika jätti päikkärit pois 1,5-vuotiaana. (Nukkui kyllä päiväkodissa toisinaan, useimmiten ei.) Jos hän nukkui päivällä, illat venyivät juuri tuon kuuloisesti kymmeneen, yhteentoistakin. Hermot siinä meni kaikilla. Hänellä ei missään vaiheessa tullut suurempaa itkua illalla, vaikkei nukkunutkaan enää päikkäreitä. Hän jaksoi valvoa koko päivän ja simahti parivuotiaana aina puoli kahdeksalta yöunille.
Reipas liikunta ja ulkoilmassa olo väsyttävät selvästi meidänkin lapsia.
Johan tuon purkaminenkin vähän helpotti. Ja siellä se pälättää edelleen...