Lue keskustelun säännöt.
miten oppia positiivisemmaksi
04.10.2009 |
vikanani on asioiden ottaminen negatiivisesti. Myös arvostelen kärkkäästi muita ja heidän tekemisiään. Olen toisaalta mielestäni avarakatseinen, mutta en kuitenkaan sitä oikeasti ole.
Miten pystyisin opettelemaan toisenlaista ajattelutapaa. Oma elämä on ihan kunnossa, vika ei ole siellä vaan jo lapsuudesta asti juurtuneessa mallissa.
Lisäksi vertailen aina itseäni muihin :(
Kommentit (5)
aivan kuten joku sanoo että laittaa vain käden silmille kun ei voi esim. katsoa teinin sekaista huonetta...ja antaa asian olla. Kyllä se siitä aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on tosi hienoa, että yrität edes olla positiivinen ja että pystyt tuollaiseen itsekritiikkiin. Minulta se ei aina niin onnistu.
Luulen, että tuossa positiivisuudessa on suuri tekijä lapsuuden ympäristön lisäksi ihan synnynnäinen temperamentti. Ovathan vauvatkin jo syntyessään ihan erilaisia. Tiedän sen, koska olen kolmen äiti.
Ehkä voisit vähän jopa armahtaa itseäsi ja hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Positiivisuutta tolkutetaan nykyään joka paikassa, mutta ei se keinotekoisesti vääntämällä onnistu. Tästä oli Maikkarin sivuilla ihan juttukin. Oli tutkittu, että joillakin keinotekoinen yrittäminen vain pahensi olotilaa. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/07/909…
ja varmasti pitää monin tavoin paikkansa.
Itselläkin on tuo muihin vertaaminen ongelmana, siitä haluaisin päästä eroon. Sitten turhautuneena lähtee arvostelamaan muiden juttuja. En vain pidä siitä piirteestä itsessäni.
kun sain lääkkeet ja ne alkoivat vaikuttaa, toiset ihmisetkin muuttuivat kuin taikaiskusta jälleen mukaviksi itsekseen, joille kannattaa hymyillä ja puhella mukavia, aina kun voi.
- olisikohan tuo itsetuntokysymys. Välillä itsetuntoni on loistava, välillä taas huono. Mutta aina olen samanlainen :(
ap