Ekaluokkalainen ja jatkuva temppuilu läksyjen kanssa

ja tehdä niiden mukaan? Sitten alkaa toden teolla koulu kärsiä.



Joskus tuntuu siltä, että nykyään joissakin päiväkodeissa eskari on ihan liian helppo. Juosten kustu riittää ja pari kertaa viikossa vähän raapustetaan jotain tehtäväkirjaa. Meidän poika ainakin sai vain kehuja kehujen perään eskassa, mutta nyt ei enää.



Kyllä hän periaatteessa osaa lukea ja kirjoittaa, mutta ei jaksaisi lukea kuin ekan tavun ja sitten haluaisi arvata loput. Kirjoittaessa unohtuu kirjaimia ja sanoja välistä.

Meillä lapsi on pärjännyt koulussa vaikkei käynyt eskaria ollenkaan. Olisiko kuitenkin luonteesta enemmän kiinni miten kauan jaksaa keskittyä tehtäviin. Jos pinna on lapsella lyhyt on sitä pitkäjänteisyyttä vaan opeteltava. Auttaisiko jos läksynteon pilkkoo pieniin osiin aluksi? Ja onnistumisista, pienistäkin, pitäisi muistaa kehua.

ja huolehdin kaikesta mahdollisesta. Yleensä se ihme tapahtuu vasta kun on menny lukioon ja sitten huomaakin että poika pärjää kaikessa upeasti. Läksyt kannattaa tehdä monessa osassa, ja keksit ja maito on hyvä välipala läksyjä tehdessä.

ehkä 2-4 pientä tehtävää. Se pelkkä aloittaminen raivoineen kestää helposti tunnin. Joten vihdoin kun poika alkaa, ei viitsi keskeyttää ja sitten kestää toista raivaria. Illat kun ovat kotona vain klo 17-21 ja sitten pitääkin olla jo pesut tehty ja nukkumassa.

mun systerin 3 poikaa ovat olleet varsinaisia kansankynttilöitä ja luokkiensa primuksia alusta asti. Esikoinen hyppäsi opettajan suosituksesta yhden luokan ylitsekin. Ja kirjoitti ihan huippuhyvin. He kaikki 3 ovat olleet juuri sellaisia ahkeria ja tosi rakentavia, heille olla hyvä koulussa on tuonut itsetuntoa ja heidän mielestään on ollut " cool" olla hyvä.



t. ap

Minun lapseni ei halunnut lukea ekalla luokalla läksyjä. Ainakaan hän ei koskaan halunnut näyttää, mitä läksyjä hänellä on, eikä halunnut apua. Hän aina suuttui, jos kysyi läksyistä. Hänelle oli kauhistus ne läksyt, kun piti lukea jotain vanhempien edessä ja sitten piti kirjoittaa allekirjoitus, että vanhempi on sen kuullut. Myönnän, että tässä tyttö joskus huijasi ja pyysi ensin nimikirjoituksen ja sitten ei lukenutkaan.



Nyt vasta neljännellä luokalla tyttö heräsi lukemaan läksyjä. Hyvin hänellä meni koulu ennenkin, mutta nyt menee välillä erinomaisesti.



Ensi vuonna meillä on uusi ekaluokkalainen. Saas nähdä, miten hän toimii läksyjen kanssa. Toivottavasti hän olisi vähän avoimempi tapaus tässä asiassa.

kaikilta, ja jos ei ole tehtyinä, tulee merkintä reissariin.



Mäkään en tykännyt lapsena läksyjen teosta, mutta ihan siksi, että se oli tylsää. Olin melko taitava koulussa, mm. luin sujuvasti.



Poika taas on hyvä yhteen- ja vähennyslaskussa (esim jos kysyn " paljon on 16 miinus 8, vastaus on kuin tykinlaukaus), mutta ei todellakaan lue kovin sujuvasti, ei kirjoita sujuvasti, eikä tunnu ymmärtävän tehtäviä. Vaikka opettaja toista sanookin, niin musta vain välillä tuntuu siltä, että hän ON vähän ikäistään jäljessä joissakin jutuissa.

jospa poika onkin kotona illalla jo liian väsynyt ja läksyjenteko takkuaa siksi? ja iltapäiväkerhossa olisi muitakin lapsia joten ehkä esimerkki ja yhdessä tekeminen auttaisi? oletko kysynyt opelta miten poika tekee koulupäivän aikana tehtäviä, jos sujuu siellä ongelmitta niin luulisin että kyse on juuri tuosta väsymyksestä.

ja meidän poika ajautuu siellä vain tyhmyyksiin. On kiusannut, riehunut, sotkenut ja kiroillut. Siellä on liian vapaata. Koulussa opettajan mukaan tekee nopeasti tehtävän, jos tajuaa sen heti, mutta ekan vastoinkäymisen tultua vain luovuttaa, eikä edes yritä.



ap

meillä sama tilanne, nyt käytössä tarralista. elikkä kun läksyt on tehty saa liimata listaan mieleisen tarran ja 10 tarran jälkeen pieni palkinto, joka motivoi jatkamaan. toimii ainakin jonkin aikaa :)

sen pitää vähintään olla uusi pelikonsoli...