Ystäväni sai pojan.
Olen ihan onnellinen hänen puolestaan, mutta silti minua jotenkin sisältä riipii. Itselläni on kaksi tyttöä, enkä ole ikinä poikaa oikeastaan halunnutkaan, mutta nyt mua ärsyttää se, että ystäväni kokee jotain sellaista mitä itse en ole kokenut. Olenko ihan pönttöääliö?
Kommentit (8)
Ehkä hän ei koskaan saa poikalasta. Ja mitä sitten?
ystäväsi ole kokenut melkolailla paljon KAIKKEA muutakin, mitä sinä et!!! Oletko niitkin kokemuksista kateellinen? Hullu sinä olet,
Moni ei vaan tunnusta edes itselleen kateuden tunteita. Minäkin olen kateellinen, kun en voinut saada niin montaa lasta kuin olisin halunnut. Ja tämä omista terveydellisistä syistä.
Yritä kuitenkin ajatella aina mieluummin positiiviselta kannalta. Sinulla on kaksi tervettä lasta ja jokaisella meillä on joku asia, mikä on paremmin kuin muilla.
ja minä pienessä mielessäni ajattelen, että äitiyden kokemus on jotenkin rikkaampi kun lapset ovat eri sukupuolta.
No joo, ehkä olen vaan kyllästynyt kun meillä tytöt on viimeaikoina vaan riidelleet koko ajan. Sitähän voi kuvitella ettei riitoja olisi jos toinen olisi poika ja lapsilla ihan eri leikit.
Onko sitä ihminen muuten edes todella kateellinen mikäli tunnustaa olevansa? Eikö kateus yleensä ilmene negatiivisina tekoina tai sanoina?
Sinusta tuntuu, että ikäänkuin olisit jäämässä jostain paitsi? Ja niinhän sinä oletkin.
Sinulla on kuitenkin kaksi tyttöä, kaksi ihanaa lasta joilla tulee olemaan jotain mitä ystäväsi lapset eivät saa, -siskosuhde nimittäin. Sanotaanhan, että siskosten välinen side on ainutlaatuinen.
Pointtini kai on se, että miten vaan asiaa ajatteleekin, niin molemmat teistä naisista jäävät paitsi jostain mitä toinen teistä saa. Sinä saat seurata kahden tytön välistä suhdetta, ystäväsi saa ihmetellä kahta eri sukupuolta olevan lapsen kasvamista. Arvokkaita juttuja molemmat.
Ei saa.
Se on just noin, että jokaisella on jotain mitä jollain toisella ei ole.
Mun siskolla on neljä lasta. Ja kun minä kerroin, että meidän pojat painii jo keskenään, vaikka ovat vasta pieniä, niin sisko totesi, että hän ei ole omien lasten kanssa ikinä kokenut moista. Hänellä on nimittäin tytöt ja pojat syntyneet vuorotellen, eikä siis ole kahta niin samanikäistä poikaa, jotka voisivat edes hiukan tasaveroisina painia keskenään. Ja tyttö-poika-parilla tuollaisia painileikkejä ei taas edes synny.
Ala nyt vaan etsimään äitiydestä muitakin ulottuvuuksia kuin eri sukupuolten äitinä oleminen.
olet