Mitä tekisit tilanteessani? En halua mennä töihin

ja sitten hakisin muualle töihin.

b) jää sairauslomalle jos väsymyksen/uupumuksen taustalla muutakin

c) hakeudu koulutukseen ja sen avulla uuteen ammattiin

d) mieti mikä työssäsi tökkii, kirjoita paperille ja marssi pomosi puheille. Kerro hänelle että kaipaat muutosta työhösi.

Siis onko työ fyysisesti raskasta? Vai tyhmää mielestäsi?

Painaako töissä joku asia mieltäsi? Oletko sairas?



Poistaisiko kiva työpaikka jaksamisongelmat vai luuletko,että et jaksa kotona mitään vaikka työ olisi mikä vaan?



Kuinka kauan olet ajatellut näin? Eyhän vaan ole äsken palannut hoitovapaalta töihin?



Älä tee hätiköityjä ratkaisuja. Mieti hetki mitä oikein haluat.

Työ ei ole fyysisesti raskasta. Mutta henkisesti kyllä.

En ole sairas, eikä luultavasti ole työuupumusta. Mutta minusta tuntuu siltä, ettei tuo työ sovi kuitenkaan perheelliselle. Opiskelijana työskentelin sanoissa hommissa ja oli mukavaa. Nyt ahdistaa. ap

hae uutta.

tai pikemminkin kotitöiden jakaminen puolison kanssa on tainnut unohtua.



Lapsetkin osaa ja voi tehdä jotain kotiaskareita ikätasoisesti.



Lapset täyttää ja tyhjentää tiskikoneen ja jos ovat jo kouluikäisiä huolehtivat huoneidensa imuroinnin. Kouluikäiset osaa viikata pyykit.



Ennen kaikkea peräänkuuluutan miehesi vastuuta arjen pyörittämisestä. Kauppaostokset voi mies hoitaa ja myös kokkailut sekä siivota siinä missä sinäkin.

On iso muutos mennä töihin lasten jälkeen. Ei ole enää niin helppoa lähteä töihin aamulla esimerkiksi.

Ja vaativa työ, ennen on voinut vaikka kotona rauhassa miettiä työasioita, nyt on ne omat lapset. On annettava aikaa itselle tottua uuteen elämäntilanteeseen.



Aseta vaikka joku aikaraja itsellesi, vaikka 3kk. Lupaat se aikaa miettiä hyviä ja huonoja puolia työstäsi. Ja mitä muuta sitten voisit tehdä.

Tee arjesta mahdollisimman helppoa kotona. Ruokaa pakkaseen valmiiksi, eineksiä, puettavat vaatteet jo illalla valmiiksi pinoihin. Nukuta tarpeeksi jne.



Jos 3kk päästä olet vielä sitä mieltä, että kaikki ahdistaa, niin lopeta työt. Uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen menee pitkä aika ja on normaalia, että tuntee sen uuden vieraaksi, vaikeaksi ja kaikki voimat vieväksi. Yleensä se helpottaa pikkuhiljaa. Tai sitten ei, jos työ ei oikeastikaan ole sinua varten. Mutta anna itsellesi aikaa sopeutua.

-olinkohan 4-

aa niin niitä sulattelette.



Asioita pitää osata järjestellä ja koko perheen käytäntöjä on syytä muuttaa ei vain äidin.



Minkä ikäisiä lapsia ja onko sinulla miestä ???????



Pärjättävä on vaikka olen yh ja hoidan työni, kotihommat on jaettu lasten kanssa

Elämämme on liian epäsäännölistä. Ei se ole lapsillekaan hyväksi.

Mies kyllä hoitaa kotihommia kun on kotona. Olemme harvoin samaan aikaan kotona.

Luulen, että sopeutuisin paremmin sellaiseen työhön, jossa on selvät ja säännölliset työajat.

ap