(Ala-)koululaisten vanhemmat! Ope kysyy: minkä verran haluaisitte kuulla palautetta lapsenne käyttäytymisestä?
Tämä viesti ikäänkuin jatkona tuolle " valituksia koulusta" -ketjulle? Itse painiskelen ko. asian kanssa päivittäin: mietin mikä asia on sen veroinen, että siitä oikeasti kannattaa " vaivata" vanhempia. Jos lapsen käytös olennaisesti muuttuu, jos lasta jatkuvasti loukataan tai hän loukkaa toisia ja se tulee open tietoisuuteen, jos sattuu jotakin todella merkittävää ja TIETYSTI ne mahtavat kehitysharppaukset myös myönteiseen suuntaan... Nämä tietysti! Mutta: jos lapsi on jatkuvasti levoton, väkivaltainen tms. kaipaisitteko vanhempina jatkuvaa tiedottamista missä mennään, vai onko asia silloin vain ahdistava? En yritä todellakaan provosoida, vaan herättää myönteistä keskustelua.
Itse koen, että jos ja kun vanhemmat kauttani tietävät esim. edellä mainituista ongelmista, en jatkuvasti tiedota heitä siitä että " taas oli työrauhaongelmia tms" , jos tiedän, että kotonakin asialle koko ajan yritetään tehdä jotakin. Vastaan mielelläni (rehellisesti, kaunistelematta) jos vanhemmat ottavat yhteyttä ja kysyvät TAI otan itse yhteyttä jos käytöksessä tapahtuu notkahdus parempaan tai huonompaan suuntaan.
Usein koen, että asian " uutisarvo" kärsii, jos ope tavallaan nalkuttaa samaa nauhaa koko ajan - vain vanhempien ahdistus ja hätä lisääntyy kun perhe kaikkensa tehneenäkään ei tietenkään aina saa suuntaa kääntymään. Koetan tietysti ohjata myös ammattiavun pariin jos näen sen tarpeelliseksi. Ja ITSE TEEN KAIKKENI että myös se häirikkölapsi kokisi, että ihmisenä hänet hyväksytään, mutta käytöksessä on asioita joita koetamme YHDESSÄ ohjata parempaan suuntaan.
Toivottavasti sain itseni jotenkin ymmärretyksi! Mielenkiinnolla odotan keskustelua aiheesta.
*Ope*
Kommentit (6)
varsinkin kun saan oman lapsen päiväkodista hyvin nalkutuksenomaista palautetta siitä, että taas oli pieni läpsinyt. Tuollaiselle alle 3v:lle ei paljon mene perille, vaikka kuinka kotona kielletään ja keskustellaan, vaan tilanteisiin pitää puuttua päiväkodissa.
Periaatteessa sama linja tulisi olla koulussakin. Pienet erimielisyydet jne. selvitetään koulussa, sovitaan, pyydetään anteeksi ja unohdetaan, eikä niitä tarvitse raportoida kotiin. Sen sijaan vanhempien tulee jatkuvasti ( esim. kerran kuussa) saada palautetta siitä, miten koulussa sujuu, onko ongelmia jollakin osa-alueella. Yleensä vanhempien ja opettajan yhteistyöllä ongelmat saadaan kitkettyä (sama linja kotona ja koulussa).
Tuosta negatiivisesta palautteesta vielä: valitettava tosiasiahan on se, että open resurssit, niin paljon kuin hän sitä haluaisikin, eivät yksinkertaisesti aina riitä sen posi-palautteen jatkuvaan antamiseen vanhemmille asti! Itse ainakin koen tässä riittämättömyyttä. Usein ajattelen, että kylläpä tuo lapsi hienosti hoiti tuon tai tuon homman ja pyrin sen sanomaan lapselle itselleen ja vanhemmillekin toki arviointikeskusteluissa ja vanhempaintapaamisissa. Mutta ne nega-asiat (joista monet opettajan ihan lakisääteisesti kuuluu saattaa huoltajan tietoon), ne tietysti sitten saattavat kasautua tietyn lapsen kohdalle.
Tuo kuukausittainen yhteydenpito on hyvä juttu!
-ap-ope-
Ja ainakin kummipojallani joka on erityisluokalla on reissuvihko, se on käsittääkseni mainio asia. Siellä on ollut mm. huomioita kaverisuhteista (" ihannoi x:ää jonka käytös ollut huonoa" ).
omalta ala-asteajalta muistan 1.-2. luokat jolloin ope antoi perjantaisin vihkoon pienen arvion, jonkin runon tms. ja leimoja. se oli ihana vihko ja suren että se on kadonnut...
(omat lapset eivät olekaan vielä koulussa)
" ihannoi x:ää jonka käytös ollut huonoa"
Opettaja ei saa puhua toisten lasten käytösongelmista muille vanhemmille, ne hoidetaan ko. lasten vanhempien kanssa. Usein vanhempien kanssa törmääkin esim. siihen tilanteeseen, että " Eikös se X nyt ole paljon pahempi kuin meidän poika, ainakin mitä lapset ovat kertoneet.." jne. Näihin olen itse vastannut (voi kuulostaa tylyltäkin, mutta näin se pykälien mukaan menee), että: " X:n asioista juttelen sitten X:n vanhempien kanssa. Palataanpa teidän lapseen." Open työ on aikamoista taiteilua! :)
itse yleensä kirjoitan yleisellä tasolla " luokan pojilla on tapana" " osa tytöistä" ... enkä mainitse nimeltä, vaikka syyttelyt nimellä mainiten kotiin kulkeutuvatkin.
Kuukausittainen palaute ei ole opelle mahdoton työ, ja siihen ehkä muistaa laittaa jotain positiivistakin.
ope myös
noin pääasiassa olen samaa mieltä. Olen siis sellaisen häiritsevästi käyttäytyvän erityislapsen vanhempi, jolle tuleva palaute lähes aina on negatiivista. Kun sitä tulee ja tulee se ahdistaa sekä meitä että lasta ja itse asiassa estää asioiden parantumista. Samoin ahdistaa palautteen sävy: opettaja helposti syytää vanhempia ongelmista ja esittää asian niin kuin vanhempien pitäisi poistaa ongelmakäyttäytyminen - mikä ei ehkä ole ihan helppoa kun ongelmia on vain koulussa...
Toisaalta onhan minun tiedettävä jos kun ongelmat ovat jatkuvia. Joku säännöllinen kuukausipalaute tms voisi toimia...