Pitkä englanti vai pitkä saksa/ranska/venäjä?

Jos muutatte joskus jonnekin niin lähin koulu jossa voi lukea pitkää venäjää voi olla huitsin nevadassa.

Joten jokin muu kieli ensin.

hän oppii kyllä hyvin useita kieliä. On loistava kilpailuvaltti tulevaisuuden työmarkkinoilla,jos lapsesi hallitsee hyvin jonkun muun kielen kuin englannin.

Miedän koulussa seuraavaa kieltä voi siirtää eli ei aloita vielä neljännellä, vaan vast aseitsemännellä vai oliko peräti kahdeksannella. Suositellaan tekemään näin, jos koulu jo muuten työllistää riittävästi.



Puhumisen rohkeus on osa oppimista, mutta se ei kanna, jos ei ole energiaa siihen opiskeluun. Siksi kovasti kannatan varmuuden vuoksi englantia.



Meillä valinta liittyi myös siihen, että isä puhuu englanti, saksa ja ruosti ja minä englanti, ranska ja ruotsi. Nyt ensimmäisessä kielessä voi tukea molemmat. Toisen kielen oppiminen on todennäköisesti helpompaa - kieliasia on jo selkärangassa.



Itse olen aikaan aloittanut englannin, mutta kumpikaan vanhemmistani ei puhunut englantia, vaan äiti esi. ruotsia ja saksaa - ei sekään ollut helppo tilanne.

Enemmistö peruskoulun käyneistä ei todellakaan opi mitään opetetuista vieraistakielistä "äidinkielenomaisesti"...



Itse opetan perusopetuksessa A1-englantia sekä A2-ruotsia, joten olen suhteellisen hyvin perehtynyt asiaan ammattinikin puolesta.



Valitettavasti muiden kuin A1-englannin opetusmateriallien (eikä aina opettajienkaan) tasossa ei ole kamalasti kehumista, näihin kun ei enää panosteta.



Englanti on valitettavasti se ainoa kieli, joka kannattaa aloittaa A1-kielenä. A2-kielen aloittamiselle taas löytyy enemmän perusteluja sitä vastaan kuin sen puolesta, mm. itse käyn keskustelua alakoululaisten kanssa ruotsin valitsemisesta "vapaaetoisena". Useille kieli on tullut lisänä opiskeltaviin aineisiin vanhempien tahdosta, jota 5-6-luokkalaiset osaavat jo hyvinkin pontevasti vastustaa. Muistakaa myös tämän valinnaisen syövän myös yläkoulusta yhden valinnaisen pois! Itse olen joutunut taistelemaan oppilaalle jopa vapautuksen B2-ruotsin opiskelusta (oppilas oli kaksikielisestä perheestä, taustalla myös opiskelua kansainvälisessä koulussa englanniksi, eikän tämän suomen taito ollut riittävä).



Mutta jos olisi pakko valita A2-kieltä, ranska veisi voiton...

kieli on jatkuvasti läsnä, toisin kuin tilanne on saksassa, ranskassa jne.

Jos tarkoituksena on oppia englannin lisäksi toinen vieras kieli hyvin, niin ehdottomasti kannattaa otta jokin muu kuin englanti A1 kieleksi. Englannissa saavuttaa saman tason lyhyemmällä " oppimäärällä"

t. kielten ope

Siis tuo "hyvin oppiminen". Englannin osalta kokemuksesta voin todellakin sanoa, ettei A1- tai A2-englantia opiskelleilla ole kovinkaan suurta tasoeroa, mutta eipä tuota ole edes useimmiten mahdollista opiskellakaan yläkoulussa A2-englantia, vaan nämä oppilaat ovat samassa ryhmässä kuin "pitkän" englannin opiskelijat. Ja mitä tulee muiden kielten opiskelun tasoon, he eivät todellakaan yllä samalle tasolle englannin kanssa taidoissaan.

Syyt:



- englanti on vieraista kielistä ylivoimaisesti hyödyllisin kieli maailmassa

- kieltä kuulee jatkuvasti, TV:ssä, netissä, ulkomaan matkoilla >> lapsen motivaatio pysyy paremmin kuin muissa kielissä, kun lapsi huomaa, että kieltä oikeasti tarvitsee ja niin moni osaa sitä

- ensimmäinen vieras kieli etenee hitaammin kuin myöhemmin aloitettavat, lapsella on siis enemmän aikaa oppia perusteellisesti asiat, esim. yläasteella aloitettavat kielet menee paljon nopeammin eteenpäin ja putoaa helposti kelkasta jos ei kauheasti jaksa keskittyä

- A1-kieli on pakollinen, joten lapsen motivaatiokin parempi, kun tietää, että tätä kieltä on kuitenkin luettava. Sen sijaan valinnaisiin kieliin moni suhtautuu vähän löysänlaisesti kun kyseessä on kuitenkin valinnainen kieli ja sen voi halutessaan lopettaa (esim. ala-asteen jälkeen)

- Lapsen into kielten opiskelua kohtaan voi laantua jossain vaiheessa. Jos lapsi aloittaa saksalla niin kiva sitten "pakottaa" lapsi ottamaan A2-kieli englanti ja lapsen motivaatio voi mennä täysin kieliin.

- Ranskaa, saksaa, venäjää ym. harvinaisempia A1-kieliä ei välttämättä pysty jatkamaan enää yläasteella, koska välttämättä ei muodostu ryhmiä. Silloin lapsi voi joutua käymään toisessa koulussa kielen tunneilla (rasittavaa pidemmän päälle) tai voi käydä jopa niin, että koko ryhmää ei muodostu

- Englantia kuten muitakaan kieliä EI "opi noin vain", kyllä kielen oppiminen vaatii opiskelua ja kaikki lapset eivät ole edes kielellisesti lahjakkaita

- Seiskalla tulee vielä ruotsi ja monelle kolme kieltä on liikaa



Itse pelaisin varman päälle ja valitsisin englannin. Se on ainakin hyödyllinen ja tarpeellinen kieli suuntautui lapsi sitten mille alalle tahansa.

Kotona puhutaan suomea ja somalia.



Kolmasluokkalaisella on A1-ranska ja hän tykkää siitä ihan simona:) Englannin sanoja ja fraaseja hän opettelee huvikseen, 4. luokalta sitten A2-kielenä. Somalin kieltä on kaksi viikkotuntia.

Tokaluokkalaisella on kotikieli-esim.somalin lisäksi englantia 1 kerhotunti viikossa (meidän koulun erikoisuus). Hänen kanssaan emme ole vielä keskustelleet A1-valinnoista, mutta näyttäisi että englanti tulee valituksi. Lapset ovat myös oppineet arabiaa isältään ja koraanikoulussa - aakkoset ja numerot sekä muutamat fraasit osataan.



Lapset puhuvat myös puffuniaa, mutta se ei kuulu meille aikuisille.



Itselläni oli aikanaan A1-venäjä ja kerhomuodossa käyty A1-englanti B-ruotsin ja C-saksan lisäksi. Hauskinta oli opiskella sääntöjä ja erityisesti saksan rimpsuja!



Meidän pojan opettaja sanoi, että vanhempien ei tarvitse osata lapsen opiskelemaa kieltä. Ope pureskelee tehtävät sellaiseen muotoon, että vanhemmat voivat auttaa lasta läksyissä. Tärkeää on osoittaa kiinnostustaan lapsen oppimia asioita kohtaan, iloita hänen edistyksestään, kuulustella sanoja ja tarkistaa yleensäkin, että läksyt on tehty.



Jos lapsi on kiinnostunut sanoista, sanaleikeistä, ja oma äidinkieli menee koulussa hyvin, niin varmaan rahkeet riittävät näihin harvinaisempiinkin kieliin. Opettaja huomautti, että runsaat kielivalinnat tekevät koulurepusta raskaamman ylemmillä luokilla. A1- ja A2-kielet kulkevat koko kouluajan läpi, ja se voi jossain vaiheessa tuntua raskaaltakin, varsinkin, jos opiskelu on pakkopullaa.

Mitä mieltä? Tarjolla lapselle nämä valinnat. Englanti tulisi toisena opetuskielenä eli olisi koulun jälkeen " äidinkielenomainen" .



Mielipiteitä? Perusteluja?

Englannin oppii normaali lapsi hyvin myöhemminkin, mutta nuo muut kielet ovat sen verran vaikeampia,e ttä kannattaa aloittaa mahdollsiimman nuorena ja panostaa oppimiseen jos haluaa kielestä olevan jotain hyötyäkin.

kuka tekee tänä päivänä saksalla mitään? Kukaan muu ei maailmassa puhu saksaa kuin saksalaiset. Eikä se ole enää edes mikään maailmanmahti.

saksa on erittäin yleinen kieli euroopassa. ehdottomasti kannattaa ottaa saksa tai englanti.

nimimerkki, itse pitkän saksan ja englannin lukenut

Saksaa ja ranskaa puhutaan vaan omissa maissaan. Venäjällä on niin levotonta, että sitä varten ei kannata opiskella venäjää. Paras olisi espanja, sillä sitä puhutaan niin monessa eri maassa, lisäksi espanjaa osaamalla pärjää myös portugalia puhuvissa maissa. Ja monissa espanjankielisissä maissa englannin osaaminen on heikkoa!

Vierailija:

muut kielet ovat sen verran vaikeampia

Englanti tuntuu kenties helpommalta siksi, että sitä kuulee ja voi harjoitella " joka paikassa" . Se ei silti tee siitä helpompaa.

Minun lapsellani on pian edessä sama valinta englannin ja ranskan välillä. Puollan englantia, koska itse osaan sitä paremmin ja voin olla avuksi läksyissä. Myös opiskelu- ja työmahdollisuudet koulun jälkeen ovat laajemmat. Toinen näistä valittavista kielistä tulee joka tapauksessa myöhemmin ja lapsi ehtii oppia senkin oikein hyvin.

minun mieheni luki pitkän saksan ja katuu sitä. Olimme muutaman vuoden Brysselissä töissä ja hän valitti aina, miksi tuli otettua saksa. Koko maailma puhuu englantia ja loppu maailma joko ranskaa tai espanjaa.



Meidän kokemuksemme mukaan missään kansainvälisessä organisaatiossa ei ole oikein väliä, puhuuko saksaa.

saksaa puhuvia maita on paljon eu:n alueella, saksan, itävallan ja sveitsin lisäksi esim. tsekeissä ja unkarissa saksa on yleisimmin osattu vieras kieli.



Saksa on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani suomelle, samoin saksa tulee säilymään yhtenä eu:n valtakielistä. Saksan osaajista tulee tulevaisuudessa olemaan pula, eli fiksu valitsee sen.

Englantia oppii muutenkin, sen ei tarvitse olla ensimmäinen vieras kieli.

venäjän osaaminen. Ja englanti on todellakin siinä mielessä näistä helpoin opeteltava, että se on niin yleinen. Kaikki kieliä lukeneet tuttuni ovat samaa mieltä.

ja espanjankeilisten osuus maailmasta on huomattavasti suurempi kuin saksan kielisten.

Enkä minä tiedä, tuleeko tuo eu:n merkitys kasvamaan. Eu:ssa itsessään jo pohditaan, tuleeko se kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. (ja tämä väite on tosi).

kieli on jatkuvasti läsnä, toisin kuin tilanne on saksassa, ranskassa jne.



Jos tarkoituksena on oppia englannin lisäksi toinen vieras kieli hyvin, niin ehdottomasti kannattaa otta jokin muu kuin englanti A1 kieleksi. Englannissa saavuttaa saman tason lyhyemmällä " oppimäärällä"



t. kielten ope

Ensinnäkin on hirveästi eroa montako kieltä lukee, lapsen vieraan kielenoppimista on myös hankala tietää etukäteen, kiinnostaako lasta pitkällä tähtäimellä jne.

Englantia tarvitsee varmasti jokainen jossain vaiheessa, mutta muita kieliä ei niin varmasti, mutta ovathan ne silti hyvä lisä. Suomessa tulee myös mukaan pakkoruotsi eli lapsella olisi silloin 3 vierasta kieltä jos siis opiskelee ensin vaikka ranskaa, sitten englantia ja sitten ruotsia.

Se vaikuttaa myös milloin lapsi aloittaa uuden kielen, siis missä iässä ja myös se tietty vapaaehtoisuus. Valinnainen kieli lyödään helpommin läskiksi kuin pakollinen kieli.

Itse aion todellakin valita lapsille englannin 1. pitkäksi kieleksi sen takia, että haluan tehdä kaiken mahdollisen, jotta lapsi oppisi mahdollisimman hyvin tämän maailman valtakielen. En aio ottaa asian suhteen yhtään ainutta riskiä.

Vierailija:

Englannin oppii normaali lapsi hyvin myöhemminkin, mutta nuo muut kielet ovat sen verran vaikeampia,e ttä kannattaa aloittaa mahdollsiimman nuorena ja panostaa oppimiseen jos haluaa kielestä olevan jotain hyötyäkin.