Minkäkokoisesta vauvasta voi vaatia käynnistystä, kun siis laskettu aika jo ollut ja mennyt...?

esim. mulla pienikokoisena ois käynnistetty vika synnytys jo laskettuna päivänä jos sinne asti olis mennyt, johtuen ihan siitä et edellisen lapsen loppuodotusajasta menin niin huonoon kuntoon...(vauva oli yli4kg)

Koon arviointi on niin epävarmaa. Oma vauvani painoi 600 g vähemmän, kuin kaksikin eri lääkäriä arvioi.



Tsemppiä!

Ei ainakaan sen koon vuoksi koska vauva ei enää ihan lopussa kasva juuri ollenkaan ja ultran kokoarviot voi heittää menemään - pienikin mittavirhe jossakin saa luvut näyttämään omiaan! Joten odottelepa vain, niin jouduin minäkin tekemään vaikka yritin käynnistystä pyydellä. :-/ Vauva (kolmas lapseni) syntyi sitten viikolla 41+1, synnytys käynnistyi itse.

ennen la:ta jo kaksi (eka painoi 1 kg vähemmän ku ultralla mittasivat, toka piti paikkansa) eikä ole tosiaan tarvinnut itse pyydellä, vaan lääkäri on määrännyt käynnistykseen. Nyt kolmatta odotan enkä ainakaan samanlaista käynnistystä (sillä tabletilla, cytotec tms) tahdo koska kumpikaan ei käynnistynyt tuolla! Menköön vaikka yli mun puolesta! Eikä sen kummempaa syytä ku vauvan koko ollu käynnistykseen!

vauvan kokoarvio n. 4,5kg ja ensisynnyttäjä (taustalla sektio 14kk aiemmin).



Tosin sairaalassa lääkäri sitten piti käynnistystä vaarallisena ja laittoi sektioon.

Meilläpäin ei ennen la:ta kuulemma saa käynnistystä oikein millään, eikä kokoa pidetä oleellisena synnytyksen kannalta. Tuo 4,5kg on kykyään jo aika normaalikoko.

Ensimmäinen (esikoinen),muutama pvä ennen laskettua aikaa

ja syynä lapsen koko arvio 4,3 kg.

Olen itse pieni kokoinen...

No,vauva ei kuitenkaan monen tunnin

ponnistusvaiheen jälkeenkään mahtunut tulemaan

ja jouduin lopulta sektioon...



Toinen on alkanut supistuksilla ja kokoarvio reilusti

ensimmäistä pienempi..eli ei käynnistetty.



Kolmas taas käynnistettiin ja kokoarvio silloin n. 3,6-3,8 kg.

Taustalla tuo ensimmäinen käynnistetty synnytys joka johti

lopulta sektioon...

Niin ja tämä siis käynnistettiin noin viikko ennen

laskettua aikaa.

vai tarkoitatko että ensimmäinen alakautta

suunniteltu synnytys?

Ei aiempia alatiesynnytyksiä joten papereissa merkittiin ensisynnyttäjäksi, mitä siis olinkin. Ja hyvä niin, tuo oli yksi peruste siihen että käynnistys vaihdettiin sektioksi. Uudelleensynnyttäjällä oltaisiin saatettu yrittää käynnistystä ja tulokset olla ikäviä.

Vierailija:

Ei aiempia alatiesynnytyksiä joten papereissa merkittiin ensisynnyttäjäksi, mitä siis olinkin. Ja hyvä niin, tuo oli yksi peruste siihen että käynnistys vaihdettiin sektioksi. Uudelleensynnyttäjällä oltaisiin saatettu yrittää käynnistystä ja tulokset olla ikäviä.

Jos ensimmäinen lapsi on syntynyt sektiolla, olet uudelleensynnyttäjä jonka aiempi lapsi on syntynyt sektiolla. Sektio on synnytystapa ihan siinä kuin alatiesynnytys ja jos ihmisellä on lapsi ennestään hän on AINA uudelleensynnyttäjä.

Esikoinen oli tosi isokokoinen (ja minä pieni), mutta koska raskaus oli sujunut suuremmitta ongelmitta ja hän voi masussa hyvin, käynnistys tehtiin vasta rv 42+1. Olisi pitänyt ennemmin suoraan leikata... lopulta onneksi älyttiin, ettei hän tule mahtumaan alakautta ja mulle tehtiin kiireellinen sektio. Kokoarvio oli 3,9-4kg, syntymäpaino 4,6kg! Isoja ja pieniä lapsia on kuulemma vaikeampi arvioida oikein kuin suunnilleen keskikokoisia (3,5-4kg).



Toinen lapsemme sai ajan " lempeään käynnistykseen" rv 39+5, jotta hän ei ehtisi kasvaa liian isoksi. Toinen lääkäri totesin rv 38, että käynnistys olisi turhaa rääkkäämistä: keinotekoisesti käynnistyneissä synnytyksissä todennäköisyys kiireiseen tai jopa hätäsektioon on huomattavan suuri, eikä kertaalleen leikattua kohtua kannata turhaan muutenkaan rasittaa keinotekoisilla mahtisupistuksilla. Sain sektioajan rv 40, mutta pienokainen syntyi rv 38+1 oma-aloitteisesti alakautta. Valitettavasti, nimittäin hän oli vielä minuakin uupuneempi ahtaiden paikkojen aiheuttamasta erittäin rankasta synnytyksestä ja joutui lastenosastolle yön yli tarkkailuun :( Lisäksi hän joutui valohoitoon, koska reppana oli kuin ennenaikaisesti syntynyt, vaikka virallisesti syntyikin " oikeilla viikoilla" . Painoarvio 3,6kg, syntymäpaino 3,7kg eli se piti aika hyvin paikkansa.



Kolmas lapsemme syntyi suunnitellulla sektiolla rv 40+0 ja toivuin synnytyksestä huomattavasti nopeammin kuin aiemmilla kerroilla! Myös vauva voi alusta asti hyvin ja muutenkin kokemus oli parempi. Sektioon olisi päädytty, vaikka synnytys olisi käynnistynyt itsekseen jo rv 38-40. Sitä ennen oltaisiin mietitty ratkaisua kokoarvion perusteella. Käynnistys ei ollut vaihtoehtona ollenkaan mukana, onneksi.



Lapselle lähtökohtaisesti paras tilanne on, jos synnytys käynnistyy itsekseen mahdollisimman lähellä laskettua aikaa tai vaikkapa vähän sen jälkeenkin ennemmin kuin liian aikaisin. Jos lapsi on isokokoinen, käynnistyksestä on yleensä ennemminkin haittaa kuin hyötyä: jos kroppa ei ole valmis, eivät mitkään supistukset johda muuhun kuin lopulta sektioon (turhan rääkin kautta). Siksi silloin kannattaa odottaa ennemmin omia supistuksia tai lapsiveden menoa, koska yleensä ne on hyviä ennusteita onnistuneeseen synnytykseen. Ja jos mitään ei tapahdu normaaliajassa (rv 42 mennessä), kannattaa pyytää suoraan suunniteltu sektio eikä suostua käynnistykseen.

Etenkin jos sille, miksi synnytys ei ole itsekseen käynnistynyt ajoissa, löytyy syy lapsen suuresta koosta. Eli minäki suosittelen odottamaan rauhassa ja vaatimaan sektiota, jos menee liian pitkälle. Sinänsä oma pienikokoisuutesi ei välttämättä tarkoita, etteikö isokin vauva mahtuisi syntymään alakautta ongelmitta. Olennaista on lantiosi SISÄmitta, eli olethan pyytänyt synnytystapa-arvion lantion kuvauksineen?



Etenkään alle rv 40 ei mielellään edes yritetä käynnistää synnytyksiä keinotekoisesti ilman erityisen painavia syitä, ellei kohdunsuun tilanne sitten satu olemaan erityisen kypsä jo esim. rv 39. Tämä ihan siksi, että luonnolla on tapana osata arvioida parhaiten, milloin vauva on aikaisintaan valmis syntymään... Yliaikaisuudesta ei ole haittaa, jos istukka vain toimii. Ennenaikaisuus taas on aina riski vauvalle.

Vierailija:

Sektio on synnytystapa ihan siinä kuin alatiesynnytys ja jos ihmisellä on lapsi ennestään hän on AINA uudelleensynnyttäjä.

Jos siis biologisia lapsia ei ole...

Ymmärrän vielä jollain lailla jos joku sektioäiti haluaa kutsua sektioa synnytykseksi, siitä vaan. Mutta kun nyt on kysymys lääketieteelisistä asioista niin on vissi ero uudelleen synnyttäjän (=alatiesynnytys takana) ja ensisynnyttäjän jolla on sektio lapsi entuudestaan välillä. Ei tuossa tehdä tyhjäksi kenenkään äitiyttä tai synnytyskokemusta, vaan kuvataan ettei kyseinen ihminen ole ennen synnyttänyt alateitse joten hänen keholleen tuo on ensisynnytys ja tulevaan synnytykseen suhtaudutaan myös ensisynnytyksenä. Ihan riskienkin varjossa.

Ekalla kerralla minullakin käynnistettiin, mutta lapsi ei vaan tullut vuorokauden ähkimisen ja imukupeista yms huolimatta ulos ja jouduimme leikkaussaliin. Toisella kerralla katsottiin että saan uudelleen synnyttäjän ' kohtelun' koska keho oli venytetty äärimmilleen jo ekallakin kerralla.

Eli varmaan on niin että jos ei ole ollut lainkaan supistuksia ja tehdään alun alkaen suunniteltu sektio, esim. perätilatapauksissa tilanne arvioidaan kuten ensisynnyttäjällä.

Vierailija:

Sektio on synnytystapa ihan siinä kuin alatiesynnytys ja jos ihmisellä on lapsi ennestään hän on AINA uudelleensynnyttäjä.

Jos siis biologisia lapsia ei ole...

Ymmärrän vielä jollain lailla jos joku sektioäiti haluaa kutsua sektioa synnytykseksi, siitä vaan. Mutta kun nyt on kysymys lääketieteelisistä asioista niin on vissi ero uudelleen synnyttäjän (=alatiesynnytys takana) ja ensisynnyttäjän jolla on sektio lapsi entuudestaan välillä. Ei tuossa tehdä tyhjäksi kenenkään äitiyttä tai synnytyskokemusta, vaan kuvataan ettei kyseinen ihminen ole ennen synnyttänyt alateitse joten hänen keholleen tuo on ensisynnytys ja tulevaan synnytykseen suhtaudutaan myös ensisynnytyksenä. Ihan riskienkin varjossa.

1. raskaus: terveydenhoitaja käsin tunnustelemalla totesi vauvan olevan iso. Lääkäri tutkittuaan totesi että korkeintaan 4 kiloa, ei käynnistystä vaikka toivoin. Vauva syntyi rv 42 4800g, vaikea imukuppisynnytys, äiti leikkaussaliin korjattavaksi, vauva tehohoitoon.

2 raskaus: vauvan tiedettiin olevan taas kookas, mutta käynnistykseen ei suostuttu. vauva syntyi rv 41 4500g, imukuppisynnytys ja äidille 2. asteen repeämät joita ommeltiin 2 tuntia. Onneksi vauva oli kuitenkin kunnossa.

Kolmannen raskauden aikana jo oikein anelin käynnistystä, ei tulosta. Onneksi synnytys meni hyvin vaikka imukuppi jo otettiin esiin ponnistusvaiheen pitkittyessä ja vauvan sydänäänien laskiessa. Lapsi painoi 4500g ja syntyi rv41.

sankaruus-asiasta ollut kysymys, vaan ihan siitä, että jos ensimmäinen lapsi on syntynyt sektiolla, ja toisen lapsen mahtumista synnytyskanavan läpi epäillään, ei sektio anna siihen mitään lisätietoa. Joten tilanne on ihan sama kuin ensisynnyttäjällä. Vaikka kohdunsuu olisi kokonaan auennut, ja kivut olleet kuinka kovat hyvänsä, repeämistä tms ei ole tietoa.

Tuo esikoinen siis perätilalapsena meni sektioon muiden komplikaatioiden takia jo rv37 kun ei synnytyksen alkamisesta ollut tietoakaan. Eli kehoni ei ole kokenut mitään synnytykseen liittyvää, eikä minusta tämän mukaan saa vbäännettyä uudelleensynnyttäjää millään.



Muuten en tiedä tarkemmin missä vedetään raja jos synnytyksen loppuvaiheilla päädytään kiireelliseen/hätäsektioon. Tuolloinhan synnytys on menelta osin läpikäyty, mutta silti lopussa on jotain ongelmia minkä takia hommaa ei saatu alateitse hoidettua. Jotenkin mieltäisin 22:n tavoin tuon uudelleensynnyttäjän tarkoittavan naista jonka edellinen lapsi on saatu alateitse synnytettyä, eli samalla kertovan ettei tuollaisia fyysisiä esteitä ole.

kyllä ne käynnistää viikon 38 jälkeen kun vaan osaa pitää päänsä. eikä tyydy lääkärin sanoihin. Eka käynistykseni oli 39 kun ilmoitin ettöä nyt riittäätämä jatkuva selkäkipu enkä lähde ennekuin minulla on käärö kädessä. Kyllä oli muuten lekuri vihanen mulle kun pidin pääni.. no terve tyttö syntyi 3640g ja selkäkipu hävisi kuin seinään...