Miksi arvostelette toisten valintoja niin kärkkäästi?

Ihan kummallisia juttuja ihmiset tekee ja kirjoittaa, täytyyhän niitä arvostella, muuten pian luulee että se on ihan ok.



Senhän takia tänne kirjotellaan, että muut voi sitten kommentoida?

muiden valintoja.

Kun siellä mielen perukoilla kuitenkin kummittelee se ajatus, että mitäs jos noi muut onkin oikeessa ja mä olen väärässä... Se on nähty tässä elämässä kymmenet kerrat.

MINÄ se olen parempi kuin sinä koska MINÄ hoidin lapseni 3-vuotiaiksi kotona ja MINÄ imetin heitä pitkään ja MINÄ en käytä eineksiä.



MINÄ uskon olevani teitä kaikkia parempi äiti. MINÄ saan olla tyytyväinen itseeni ja te muut joudutte kadehtimana MINUA.

Jos kyse on vain mielipiteistä niin silloin en toki ymmärrä, jos ei hyväksy toisen kantaa asiaan.



Monilla ihmisillä on myös ongelmia ymmärtää kokonaisuuksia. Tuomitaan asioita, jotka eivät oikeasti ole sen arvoisia. Ei vain ymmärretä mistä on oikeasti kyse.

kaikki erilaisia ja jos ei uskota omiin valintoihin, niin mihin sitten?

Ja tälle palstalle kun eksyy kyselemään mielipiteitä tai neuvoja, niin on varauduttava siihen, että JOKAISELLA on oma ainutlaatuinen näkemyksensä ja onneksi onkin.

Mä olen arvosteluista ja kärkkäistä huomautuksista saannut monta kertaa ajattelemisen aihetta ja se on hienoa!

" mä en olis ikinä ostanut tuollaista autoa" " mä en olisi ikinä ostanut ton merkkistä tv:tä" yms..raivostuttavaaa

Ja sama asia koskee muitakin nettipalstoja kuin av:tä. Monesti on hirveän mielenkiintoisia aiheita, ja ihmisillä niistä ihan erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia, ja niitä on oikeasti tosi kiinnostava lukea ja tekee mieli itsekin osallistua. Mutta miksi nettikeskusteluissa se eri mieltä oleminen niin helposti menee tai ainakin luetaan arvosteluksi? Jotenkin tuntuu että puuttuu keinot osoittaa että " tuo mitä sanoit on hyvä ja tärkeä pointti ja sinun perustelusi hyviä ja kokemuksesi tukee niitä ja ymmärrän miten olet päätynyt tuohon johtopäätökseen, mutta minulla on omista lähtökohdistani, muualta saamistani tiedoista + omasta kokemuksestani johtuen ihan toisenlainen näkökulma ja haluaisin perustella nyt sitä" . Tuota ei tietenkään pidä eikä voi joka kerta kirjoittaa, mutta eikö se voisi olla jotenkin sisäänrakennettuna, ihan niinkuin normaalikeskustelussakin? Ettei aina menisi tähän " en voi ymmärtää miksi jotkut tekee niin ja näin" - miksi ette pyydä muita kertomaan vaan haukutte? Minkä ihmeen takia kuvitellaan, että jos joku käytäntö (vaikkapa päivähoito tai kotihoito) sopii minulle, se sopisi muillekin, olivatpa he samanlaisessta tilanteessa kuin tekin? Kuka loppujen lopuksi koskaan on samanlaisessa tilanteessa kuin toinen? Eikö ole kiinnostavaa lukea toisten tilanteista ja edes yrittää ymmärtää samalla lisää muista ihmisistä? Voihan siinä samalla saada vahvistusta omille valinnoilleen, mutta ei sekään silti tee toisten valinnoista heti hunompia!