Lue keskustelun säännöt.
mies suuttui raha-asioista.
09.07.2007 |
Sain perinnöksi rahaa mukavan summan. Summa olisi kattanut loppuvelkamme asunnosta. No, minä sanoin maksavani puolet tuosta velkasummasta (eli puoliksi jos on ostettu, niin puoliksi maksetaan) eli tavallaan oman osuuden.
Mies suuttui ja sanoi minua pilkunnussijaksi.
mutta kämppähän on sitten minun, jos olen siitä suurimman osan maksanut, perustelin. (osuus silloin 75% minun maksamana)
Nyt se ukko ei puhu mulle!
loppurahoilla ajattelin viedä perheen kunnon lomalle talvella. tai ostaa pienen asunto-osakkeen ja vuokrata sen.
Kommentit (24)
Joka huomioitaisiin sitten asunnon myynnissä tai avioerossa? Mikäli haluat maksaa vain puolet, minusta sekin on ihan oikein. Eli toimit mielestäni ihan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lasken perheen tavarat ja ostokset kaikkien yhteisinä. Ei meillä ole miehen osuutta ja vaimon osuutta. Siinä mielessä perutelusi suunnitelmille oli todella typerä.
Sen sijaan muuten suunnitelma oli ihan hyvä. Kyllä sitä lomaa välillä tarvitsee ja toisaalta yksiön ostaminen sijoitusmielessä voi olla hieno sijoitus.
Toivottavasti kuitenkin jatkat asuntolainan lyhennystä perintösi jälkeenkin. Yhteinen elämä ja yhteinen talo eli silloin laina on edelleen yhteinen. Olet maksanut yhteisestä lainasta yhteisen osuuden pois ja edelleen voit jatkaa yhdessä miehesi kanssa lainan lyhentämistä.
Mies maksaa anyway vähemmän.
tietty voithan sinä törsätä rahat itseesikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie perheesi matkalle ja älä kuuntele näitä keskiajalle jääneitä älykääpiöitä.
Avioliitossa hankittu omaisuushan on yhteistä, on siitä sitten toinen maksanut 50 % tai 75 %. Kyllä minä ainakin paperin tekisin mikäli enemmän maksaisin. Eikä se ole edes epäluottamusta toista kohtaan, vaan järkevää. Ihmisistä tulee oikeasti ihan sikoja mikäli avioero sattuu tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulen, että maksan koko lainan pois, siis meidän molempien osuudet. Asunto on nyt jaettu 60-40-periaatteella, koska mulla oli ennakkoperintöä taustalla.
Luulen, etten silloin vaadi mitään omistusosuuksien muutosta, mutta luulen myös, että mieheni vaatii. Silloin sopiva jako voisi olla vaikka 80-20. Erota emme aio, avioehtoa ei ole, ja yhteiset lapset ovat meilläkin perijöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eikös se tarkoita kiinteää omaisuutta? Eli avioerossa toinen ei voi vaatia esim. perinnöksi saatua kesämökkiä. Mikäli saa rahaa ja sijoittaa sen yhteiseen asuntoon, niin sehän ei kaiketi jää avioehdon ulkopuolelle?
1: ole avioehtoa jossa se suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle tai
2. jolloin perintöä ole saatu sellaisen testamentin nojalla, jossa avio-oikeus suljetaan pois.
Muuten sen kyllä jaetaan. Mutta ap:llahan avioehto jo olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sitä ei jaeta erossakaan.
Vierailija:
Avioliitossa hankittu omaisuushan on yhteistä, on siitä sitten toinen maksanut 50 % tai 75 %.
Ei ole. Kukin omistaa sen mitä omistaa. Tosin asunnon kohdalla se on se, mitä kauppakirjassa lukee, ei lainan maksamisen mukaan. Jos toinen maksaa koko lainan, huonolla tuurilla voi tulla lahjaveroseuraamuksia. Jos taas ap ottaa asunnon nimiinsä kokonaan, kyseessä on puolikkaan kauppa, josta menee leimaverot.
Toinen juttu on se, että erotessa tai kuolemantapauksessa omisuus eritellään ja jos arvot ovat erilaiset, maksetaan tasinkoa sille köyhemmälle osapuolelle. Avioehdolla voidaan rajata jotain osia pois tästä tasaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkuperäisen suunnitelman mukaan. Erossa yhteisen asunnon jakaminen voi olla kinkkistä ja onhan se kohtuullistamispykäläkin, niin että oma asunto-osake olisi minusta varminta ja fiksuakin.
Niin se vain on, että mitä paremmin nainen huolehtii asioistaan, sitä paremmin häntä myös kohdellaan. Onneksi ap:n isä vaati avioehdon.
ihan tosi, tuliko tästä nyt joku aviokriisi. sitä nyppi avioehto aikoinaan, mutta isä sanoi että se tehdään (meillä iso sukutila) ja kaikki me tytöt se ollaan tehty. Yksi meistä siskoksista jää miehineen tilalle jatkamaan.
onko sillä joku alemmuuskompleksi nyt rahoista tai jotain. sillä ihan tavan perhe, omistusasunto duunipaikat ja kesämökki. ei köyhä ei rikaskaan.
jos tää tähän menee osta molemmille lapsille asunnot valmiiksi ja vuokraan ne siihen asti kunnes lapset muuttavat kotoa.
sanon vaan yhden sanan
MIEHET!
Jos kaikki muukin on yhteistä niin miksei sinun perimäsi rahat? Jos ero tulee, avioehto suojaa perimäsi rahan sinulle, olit sillä sitten maksanut lainan loppuun taikka et. Minä perin juuri 250 000euroa ja maksoin asuntolainamme ja miehen opintolainan pois. Mitään ei juuri jäänyt mutta mieleenikään ei olisi tullut toimia muutoin. Nyt ei ole enää lainoja ja Mies ja minä tienaamme hyvin. Voimme elää mukavasti (ja sovussa) eikä tule aina kiistaa siitä että minull jäisi sääästöön rahaa ja miehellä ei. Mitenkäs niiden rahojen kanssa sitten tehtäisiin?
Vierailija:
jos tää tähän menee osta molemmille lapsille asunnot valmiiksi ja vuokraan ne siihen asti kunnes lapset muuttavat kotoa.
Koita jaksaa! Raha-asioista kiistely yleensä on jostain muusta kuin rahasta, esim. kontrollista tai vallasta tai juuri siitä alemmuuskompleksista. Ehkä miehesi kokee olevansa hyödytön nyt, kun sinä voit ns. jättää hänet yksin lainojensa kanssa ja turvautua itseesi hänen sijastaan. Monet miehet kuitenkin kokevat tärkeäksi sen, että tuovat ns. leivän pöytään. Mieti, miltä sinusta tuntuisi samassa tilanteessa, ilman siis mitään jälkijärkeilyä. Että miehesi sanoisi jättävänsä puolet lainasta nyt sinun maksettavaksi, ja hän nostaa jalat ylös ja huokaisee, kun hänen osuus on hoidossa? Kyllä se siitä varmasti selviää!
omat laskut on sitten omia.
mulle tilanne olisi ok.
Koita jaksaa! Raha-asioista kiistely yleensä on jostain muusta kuin rahasta, esim. kontrollista tai vallasta tai juuri siitä alemmuuskompleksista. Ehkä miehesi kokee olevansa hyödytön nyt, kun sinä voit ns. jättää hänet yksin lainojensa kanssa ja turvautua itseesi hänen sijastaan. Monet miehet kuitenkin kokevat tärkeäksi sen, että tuovat ns. leivän pöytään. Mieti, miltä sinusta tuntuisi samassa tilanteessa, ilman siis mitään jälkijärkeilyä. Että miehesi sanoisi jättävänsä puolet lainasta nyt sinun maksettavaksi, ja hän nostaa jalat ylös ja huokaisee, kun hänen osuus on hoidossa? Kyllä se siitä varmasti selviää!
[/quote]
Koska näin se muuten oikeasti on.
Ihan kuten aikaisemin jo joku kirjoittikin niin avioliiton AIKANA omaisuus on erillistä. Eli jos laina on molempien nimellä ja sinä maksat sen kaikki pois niin joudut maksamaan miehesi osuudesta lahjaveron.
Itse selviteltiin tätä asiaa juuri ja oltiin kevyesti huuli pyöreenä että onko oikeasti näin, koska tätähän tapahtuu jatkuvasti. Meilläkin minä käytännössä lyhennän lainaa ja mies maksaa muut menot. Mutta niin se on - käytännössä vain verottajalla ei ole mahdollisuuksia puuttua muutakuin isoihin ja " törkeisiin" tapauksiin.
Sitten kun tulee avioero tai toinen kuolee, kaikki omaisuus onkin yhtäkkiä yhteistä ja laitetaan puoliksi...
Sama juttu muuten sitten, jos ostat lasten nimille asuntoja.
Maksa kokonaan, mutta tehkää siitä paperi. En mä ainakaan siihen suostuisi, että maksaisin kokonaan ja sitten puolet on ukon. Paitsi, jos jostain 30 000 asunnosta kyse....