Mitä ihmettä voin tehdä? Parisuhteesta...

Omasta mielestäni kyllä eivät, enkä takuulla tee sellaista ainakaan tahallani.

olisiko mies yksinkertaisesti todella väsynyt, kun vapaa-aika menee remonttiin?



keskusteluyhteyden löytäminen olisi tilanteessasi kaiken a ja o. onnistuisiko keskutelun aloitus paremmin niin, että kyselisit mieheltä miltä hänestä tuntuu, mitä mieltä hän on teidän tilanteesta jne.

Meidän parisuhteessa tarvitaan ainakin kerran puolessa vuodessa kauhea palaveri-keskustelu-riita-huuto... Jotenkin noin miehet on saatava ymmärtämään edes vähäks aikaa jotain... meillä on välillä siinä mielessä kauhea tilanne että mies luulee että kaikki on hyvin ja minkä kärsin ja luulen että mies tajuaa että mulla ei ole kaikki hyvin...



viimeksi eilen kävi juttu jossa jouduin mainostamaan itseäni miehelle.... hän etsi tärkeää lappuuaan muka koko kämpän ja katsoi kaikki paikat ja rupes oleen ihan tuskissaan... no sitten mä huomasin että se ettii sitä lappua ja tiesin tasan tarkkaan missä se lappu on. Mies oli ihan huuli pyöreenä että mistä sä tiesit missä se lappu on. Siitä sitten yritin huomauttaa miehelle että mä oon vaan niin hyvä :) että nytkö sä sen vasta tajuut. Tämä on mun mielestä juurikin sitä itsestään selvyytenä pitämistä.



Mulle on tullut nyt myös aikamoinen kriisi siitä että mulla ei ole kavereita kenen kanssa mennä ja miehellä on ja menee yleensä yksin. Nyt olen pokkana laittanut itteni mukaan miehen kaverikeikoille ja ite lähtenyt myös baariin. Kylllä molempien elämässä pitäs olla myös yhteisiä kavereita kuin myös omia ystäviä. Mulla tällä hetkellä on hyviä ystäviä mutta ei kavereita joiden kanssa mennä... onneksi muutama löytyy ja sillon pitää vaan mennä.



No aika pitkä sepostus, mutta jotain tarttetaan että sun miehen silmät aukee ja joku muutos teillekin olis hyväks. Aloita jostain pienestä, vaikka siitä että hymyilet ja pidät silmäpeliä miehesi kanssa... pitkässä suhteessa sellaiset yleensä jää!

voin vaan toivottaa, en oikein muuta, ittellä hiukan samanlainen " kohtalo" . Välillä siihen turhautuu enemmän, välillä vähemmän. En ole itsekään niin semmonen kyhnyttäjäluonne, että jaksisin aina kylki kyljessä kuherrella, ja olemme olleet toooodella kauan yhdessä, ihan (liian nuorista), nyt yli 30 v, kaksi lasta ja toivottavasti kolmas saapuu piakkoin. Muistan ne kauheat riittämättömyydentunteet, kun olimme asuneet vielä aika vähän aikaa yhdessä ja miestä ei kiinnostanut mikään muu kuin tietokone ja työnteko. Tekee omassa yrityksessä töitä, ja se työ on AINA läsnä. Kotona sitten illalla/yöllä istuu vielä kannettavan kanssa, näin kesällä saattaa mennä kolmeen neljään yöllä. Kavereiten kanssa ei käy missään, talevlla on urheilun myötä saunailtoja välillä tms. Kyllä mä nyt viime iakoinakin olen ollut tosi turhautunut tähän, etten saa huomiota tai saa seksiä, raskaus ei sinänsä näytä vaikuttavan, että tämmöstä se on aina. Itse mietin, että kohta on laskuista pois joka tapauksessa pitkäksi aikaa ja sitten on taas kaikki ehkäisyt ym. kuvioissa. Nuorempana joskus katseli koneelta kuvia, sen tiedän, ja kerra löysin vessasta miestenlehden, se oli todella nöyryyttävää. Aina on mies vakuuttanut, ettei minussa mitään vikaa, mutta eipä se omassa päässäni niin mene. Seksi on kuitenkin ollut meillä aina hyvää ja tyydyttävää, en ole mitenkään vaativa, miehellä se yleensä etenee aina saman kaavan mukaan ja hän ei puhu seksistä lainkaan. Jaaha, pitää mennä päästämään kuopus vessasta, mies lauantain töissä, missäs muuallakaan.

t. kohtalotoveri

Mies varmasti on väsynyt. Mutta kun sitä on jatkunut jo vuosia, en jaksaisi loppuikääni odottaa... entäpä jos se ei siitä koskaan muutukaan? Muuten kuitenkin kaikki on hyvin, joten tällaisen asian vuoksi en tahtoisi avioliittoamme menettää lähtemällä etsimään arvostusta/huomiota/rakkautta muualta. Miehen mielestä kaikki on tietysti hyvin, kunhan nyt saisi omaa aikaa. Hänen mielestään meidän välillämme kaikki on ihan hyvin.



Mullakaan ei ole kavereita, joiden kanssa mennä, ja yhteisiäkään kavereita ei oikein ole, keiden kanssa ikinä missään käytäisiin. Toisaalta vaikka mulla kavereita olisikin, niin ei se korvaisi sitä läheisyyden ja arvostuksen kaipuuta, saati rakkautta tai intiimejä hetkiä.



Minä muuten hymyilen aina :). Silmäpeliä tuo mies ei edes huomaa... tai sitten tuntuu, että ahdistelen sitä. Minä kun olen meillä se, jolle kelpaisi seksi monta kertaa päivässä, mies voisi olla kuukausia ilman. Kun nyt löytyisi joku kompromissi... mutta ei...



...ja se työnteko ja tietokone... niin totta... välillä läppäri sängyssäkin mukana... pitäis varmaan ottaa omakin läppäri sänkyyn ja kattella pornoa ;) no ei vaan



joo ja raskausaikoina on ollut aina ihan samanlaista, ei vaikutusta suuntaan tai toiseen. Nyt tosin en ole raskaana. Kuvittelin että miehelle olisi ehkäisyn kanssa helpompaa, kun hankin imetyksen päätyttyä kierukan, mutta se ei kyllä ole vähääkään lisännyt seksin määrää, tuntuu päin vastoin, että on entisestään hiipumaan päin :(



Oma mieheni ei tietääkseni koskaan katsele (yksin) esim. miestenlehtiä, joskus minun aloitteestani ollaan katseltu yhdessä (silloin nuorempana :)). Eli siis seksi vaan ylipäätään ei kiinnosta, kokee sen yliarvostettuna touhuna. Huoh. Meillä muuten seksi on lähes aina kovin pikaista, silloin harvoin kun sitä saa. Mies laukeaa nopeasti, ja jos sitä yrittää pitkittää, niin enää ei seiso. Ja kerran lauettuaan ei halua enää uudestaan - tai sama juttu, jos lakkaa seisomasta. Mikä tarkoittaa kyllä erittäin vähän seksiä :/



Tsemppiä teille muillekin asian kanssa taisteleville! Muistakaa arvostaa itse itseänne, jos ette muuten arvostusta saa!

AP:n juttu ois voinu olla mun kirjottamani.

Toivottavasti jotain muuttuu joskus.