Kaksi viikkoa synnytyksestä ja jo nyt tuntuu siltä, että

Kyllä se siitä. Itse olin samoissa mitoissa ja vaatteissa parin kuukauden jälkeen. Aloita nyt aluksi kävelyllä äläkä riuhdo liikaa.

mut röllykkää kyl vilä löytyy. tvoite painoni on 60 ja siitä seuraava 55kg mikä oli esikoisesta lähtöpaino. tästä toisesta lähtöpaino oli 58 ja raskauden lopulla 73kg tällhetkellä paino 63kg

ja pystyi edes laittamaan farkut tms jalkaan, lisäksi olin loppuraskaudessa todella turvonnut enkä pystynyt kunnon kenkiäkään laittamaan jalkoihin, joten kun turvotus ja masu oli poissa niin ero oli jo huomattava! kiloja oli tosi paljon lisää mutten tainnut heti ottaa paineita.

mulla liikakilot (raskauden aikana +20kg, joista laitokselle jäi puolet) on vieläpä tarkoituksella kerätyt (!).



esikoisen imetysaikana laihduin niin paljon että mun oli lopulta vaikea olla luisevassa kropassani, ja nyt juonin että kerään vähän ylimääräistä niin on sitten mistä tiputtaa. mahtava juoni!!



mulla ei oo kotona vaakaa, enkä tiedä mikä mun paino on tällä hetkellä. selkeesti olen kuitenkin pienentynyt kokoajan, ihan vauhdikkaasti jopa (nyt myös luovutan maitoa, sekin luullakseni vaikuttaa). ahdistaa silti hulluna.



muutama viikko sitten oli kamalaa mennä sokokselle ilman vauvaa, teki mieli huutaa että " mä oon synnyttänyt 10 päivää sitten! mä en oo oikeesti näin lihava!" . nyt onneksi menee jo jalkaan muutakin kuin verkkarit, vaikka omat farkut ei mee kyllä ees ylös asti..



mutta kyllä se tästä! parin kuukauden päästä mä olenkin täällä taas marisemassa miten housut ei pysy jalassa ja vyön kiristämisestä tulee mustelmia lonkkaluiden päälle.

tai juuri synnyttänyt tms. mulla vähän sama fiilis kun kaupungilla tänään kävin



t: se jolla synnytyksestä 4 viikkoa

" hei dorka, sä oot synnyttänyt ihan äsken, et sä mitenkään voi olla heti bikinikunnossa!"



yritin selittää sille että nyt ei oo kyse niinkään turhamaisuudesta (en myönna ainakaan ;) ) vaan mun identiteettiin liittyvästä kehonkuvasta. raskauden aikana muutos tapahtuu hitaasti ja siihen on aikaa sopeutua, synnytyksen jälkeen sitä tylysti herää yhtenä aamuna ja toteaa että mitäs v****a, mulle on pantu jonkun lihavan mummon kroppa!



..mies ei tajunnut pointtia ja koko keskustelu ajautui siihen että onkohan identiteetti-sana niinku id-entiteetti, ja mitäs ne muut on kun oli se id ja yliminä ja ..öö.. piilominä.. eiku.



no joo. mä olen järkyttynyt omasta ulkonäkökeskeisyydestäni, sekä sitten siitä että mun ulkonäkö on pilalla, nyyh.



6

Kun täällä aina imetysvouhotetaan niin muistakaa sekin että laihdutus huonontaa maidon laatua ja vähentää määrää. Ainakin minulla. Olen molemmilla kerroilla laihduttanut heti synnytyksen jälkeen jääneet ylimääräiset 7kg pois parissa kuukaudessa ja kilojen myötä ehtyi myös maito.

Olen kyllä sen verran turhamainen että en ala imetyksen takia läskinä kulkemaan!

useammalla samanlaisia ajatuksia. Mäkin haluisin sellaisen t-paidan ;). Siis en kerännyt mitenkään älyttömäst kiloja raskausaikana, mutta kun saliin ei jääny kuin pari kiloa. Vähemmän kuin vauvan syntymäpaino, niin sitäkään en käsitä. Luulen, että itsellä osittain kyl hormonaalista, ku sitten imetyksen loputtua aloin vauhdilla laihtua.



Taidan myös olla aika ulkonäkö keskeinen. Tykkään, että muiden pitäisi näyttää hyvältä ja itseni myös. Tälle ahdistukselle ei oikein voi mitään!



ap

pinnallista keskustelua. Kahden ensimmäisen lapsen jälkeen laihdutin imetysvuoden aikana 20 kg, hitaasti ja terveellisesti. Kolmannen lapsen jälkeen on kilot jääneet ja tullu kymmenen lisää. Olen oikeasti lihava - kolmen lapsen onnellinen äiti.