Missä asioissa kiinnität huomiota uuteen tuttavaan, tarkoitan esim. toisiin äitiin kerhoissa, puistoissa jne

Jos juttu luistaa niin muulla ei väliä.

Nimittäin minunkin lapseni ovat joskus tottelemattomia, mutta yleensä uskovat kun sanon toisen kerran.

Nimittäin minunkin lapseni ovat joskus tottelemattomia, mutta yleensä uskovat kun sanon toisen kerran.

mukava luonne tietenkin :) Muulla ei mitään väliä.

kuinka lapsi käyttäytyy. Kaikki ulkoiset seikat ovat toisarvoisia.

lapset tulee toimeen keskenään ja äidin kanssa itselläni juttu luistaa niin eipä muulla niin väliä.

Älyyn, tunneälyyn ja elämänasenteeseen. Kaikki ulkoinen on todella out mun päässä, samoin se, että minkälainen maailmankuva on esim. minun maailmankuvaan verrattuna, ei tartte olla samanlainen, on mielenkiintoista tutustua erilaisiin ihmisiin. Mutta sitä kaipaisin, että ihmisellä olisi omia ajatuksia.

Vaikka tapaisin kuinka mukavan ihmisen, mutta hänen lapsensa on esim. ilkeä omalleni (hakkaa, puree, repii tavarat käsistä tms.) ja äiti ei saa korjattua lapsensa käytöstä, niin otan mieluummin etäisyyttä kuin ryhdyn hieromaan tuttavuutta.

Yksi kaverini nimittäin kieltää lastaan aina napostelemasta pöydästä, mutta ei katso perään että lapsi tottelee (eikä tottele!) - ja minun lapseni katselevat hölmistyneinä miksi heiltä sitten napsiminen kielletään... ja näitä esimerkkejä on siis useita tämän perheen kanssa, eli jos haen uutta tuttavuutta toivon siis sellaista joilla kasvatus muistuttaa enemmän meidän perheemme antamaa.

Esim lapsilleen huutava, muille töykeä mamma saa jäädä omiin oloihinsa. Jos on ystävällisen oloinen ja sosiaalinen (vastaa kysymyksiin, jos ei ujoudeltaan uskallakaan ottaa itse kontaktia) niin yritän tutustua paremmin. Puhetapa kanssa merkitsee, jos jokatoinen sana on v-tyyliä niin eipä kiinnosta. Samoin miten suhtautuu muihin puistossa oleviin, etenkin lapsiin. Ja komentaako omiaan, jos nämä hölmöilee vai antaako olla kuin pellossa.



Ulkonäköä en tuijota, mutta kyllä sitä siististi pukeutuneiden kanssa mielummin ystävystyy kuin esim virittyneessä t-paidassa ja verkkareissa kulkevaan. Ei siis tarvi olla merkkivaatteet, meikit naamassa jne, mutta huoliteltu. Painolla ei ole mitään merkitystä.

Sellaiset äidit, jotka ei osaa puhua muusta kuin omasta jälkikasvustaan ei nappaa edes puistokaveriksi. Siis meidän miko sitä, meidän mona tätä, meidän lapset on niin sitä ja tätä. Eikä siis koskaan kysy mitään muiden lapsista. Aina vaan oma napa. Ei nappaa tälläinen seura.



Toinen on sellaiset äidit, jotka pukee lapset leikkipuistoonkin kalliissa merkkivaatteissa ja sitten kaikenaikaa kieltelee tekemästä sitä tai tätä ettei vaatteet mene pilalle. Pelkkää braissailua.

jossain vaiheessa aloin ottaa etäisyyttä, koska tämä kyseinen äiti (myös suomalainen) antoi lastensa jatkuvasti juosta alasti puistossa, vaikka ei sovi tähän kulttuuriin yhtään.

Vierailija:

Sellaiset äidit, jotka ei osaa puhua muusta kuin omasta jälkikasvustaan ei nappaa edes puistokaveriksi. Siis meidän miko sitä, meidän mona tätä, meidän lapset on niin sitä ja tätä. Eikä siis koskaan kysy mitään muiden lapsista. Aina vaan oma napa. Ei nappaa tälläinen seura.

Toinen on sellaiset äidit, jotka pukee lapset leikkipuistoonkin kalliissa merkkivaatteissa ja sitten kaikenaikaa kieltelee tekemästä sitä tai tätä ettei vaatteet mene pilalle. Pelkkää braissailua.

ja jos joku vastailee muutenkin kuin yhden sanan lauseita, niin jutellaan yleensä enemmänkin.



Jos taas naamat on nähty ennenkin niin se äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus vaikuttaa, jotkut haluavat vain kökkiä penkillä ja antaa lasten olla vapaana leikkimässä edes kommentoimatta mitään välillä, antaa aika ankean kuvan.